Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat yrityksen työntekijöiden itse valitsemia henkilöitä, jotka toimivat työpaikoilla henkilöstöryhmänsä edunvalvojina ja työelämän kehittäjinä.
Henkilöstön edustajasta käytetään eri sopimuksissa ja lainsäädännössä eri nimityksiä; luottamusmies, luottamushenkilö, luottamusvaltuutettu tai yhteyshenkilö. Valinta edustajasta tehdään toimialasta riippuen joko yritys- tai toimipaikkakohtaisesti. Alan työehtosopimus määrittelee, kuka voi asettua ehdolle ja kenellä on äänioikeus. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, voidaan ylempien keskuudesta valita luottamusvaltuutettu työsopimuslain perusteella. Toimikausi henkilöstön edustajalla on lähtökohtaisesti kaksi vuotta.
Jos olet henkilöstöedustaja, olet työpaikalla edustettaviasi eli jäseniä varten. Siksi on tärkeää, että sinulla on hyvät yhteydet työntekijöihin, joita edustat. Toimit myös ammattiliiton linkkinä työpaikalle. Sinun kauttasi kulkee tieto työpaikoilta liiton neuvottelijoille tulevia sopimuskierroksia varten ja toisaalta viet liitosta ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä tietoa jäsenille työpaikallasi.
ASIAlaisenä HEDinä edustat työpaikalla kaikkia YTN-liittojen jäseniä ASIAn jäsenten lisäksi. Kollektiiviasioissa edustat kaikkia niitä työpaikan ylempiä toimihenkilöitä, jotka ovat sinut tehtävääsi valinneet, myös järjestäytymättömiä.
Yksi tehtävistäsi HEDinä on kertoa työpaikalla järjestäytymisen tärkeydestä ja saada järjestäytymättömät liittymään heille sopivaan YTN-liittoon. ASIAlaisena henkilöstön edustajana saat meiltä apua sopivan liiton etsintään.
Henkilöstön edustajana sinulla on aitiopaikka työelämän kehittäjänä ja edunvalvonnassa. Teet työtä jäsenten työ- ja työolosuhteiden sekä hyvinvoinnin parantamiseksi työpaikalla. Tehtävässä toimit neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työantajan ja työntekijöiden välillä.
Paikallisen sopimisen myötä henkilöstöedustajan merkitys on viime vuosina entisestään kasvanut. HEDinä olet työpaikan kehittäjä ja sinulla pitäisi olla paljon tietoa henkilöstön tilanteesta. Olet avainhenkilö hoitamaan ja järjestämään työnantajan ja työntekijöiden välisiä asioista työpaikalla.
Useissa yrityksissä työnantajapuolella on ymmärretty, että henkilöstöedustajatoiminnan tukeminen on edellytys hyvälle henkilöstöpolitiikalle pitkällä tähtäimellä.
Henkilöstön edusjajana sinulla on edustustehtäväsi takia vaara joutua työnantajan painostuksen tai syrjinnän kohteeksi. Tämän vuoksi sinulla on sekä sopimusperustaisesti että lakisääteisesti parempi irtisanomissuoja. Henkilöstön edustajana olet osittain tai kokonaan vapautettu normaaleista työtehtävistäsi luottamustoimen hoitoon. Sinulla on työehtosopimukseen ja lainsäädäntöön perustuvat oikeudet saada tehtäviesi hoitamiseksi tarvittavaa tietoa. Voit myös käyttää työpaikan tiloja, puhelimia, sähköpostia, kopiokoneita ym. tehtävien hoidossa.
Henkilöstön edustajana sinulla on oikeus osallistua tehtävän hoitamiseen tarkoitettuun koulutukseen. ASIA ja YTN pyrkivät antamaan mahdollisimman vankan tuen tehtävän hoitamiseen. Henkilöstöedustajille järjestetään perus- ja jatkokoulutusta. Voit osallistua näihin koulutuksiin sovitusti työajalla ja työnantaja maksaa lisäksi korvauksen ansionmenetyksestä.
Mikäli yt-neuvottelut yllättävät ja koet tarvitsevasi koulutusta, ole yhteydessä ASIAn yhteyspäällikköön Enni Nirholaan. Tarvittaessa voimme järjestää ns. pikakursseja neuvotteluihin sinulle sopivana ajankohtana.
Työsopimuslain mukaan työntekijöillä on oikeus kokoontua työpaikalla työmarkkina-asioiden tiimoilta. Kokoontuminen ei saa aiheuttaa haittaa työnteolle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan on annettava maksutta käyttöön kokoontumistilat, mutta työnantajalla ei ole velvollisuutta sallia kokoontumista työajalla. Tällöin kokoontuminen pitää järjestää työajan ulkopuolella, eli ennen työajan alkamista, taukojen aikana tai työajan päättymisen jälkeen. Esimerkiksi viikonloppuisinkin tapahtuvat kokoontumiset pitää sallia, ellei painavista turvallisuusnäkökohdista muuta aiheudu. Työnantajalla ei ole velvollisuutta huolehtia tarjoilusta tai muista vastaavista kustannuksista.
Työsopimuslaissa ei ole säännöksiä työntekijöiden tiedotusoikeudesta. Järjestötasolla YTN:n ja EK:n välillä on sovittu myös tiedotusoikeudesta. Sopimuksen mukaan ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus jakaa tiedonantoja ja ilmoittaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla. Käytännössä usein sovitaan paikallisesti oikeudesta käyttää yrityksen tavanomaisia sähköisiä viestimiä, kuten sähköpostia ja intranetiä. Joillakin aloilla on täsmennetty edellä mainittuja oikeuksia työehtosopimuksessa.
Työtekijöiden tiedottamisoikeus nousee erityisesti esille työvoiman käytön vähentämistä koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa. Toisin kuin yleensä luullaan, neuvotteluun osallistuvilla henkilöstön edustajilla ei ole automaattisesti velvollisuutta pitää kaikkia neuvotteluissa läpikäytyjä asioita salassa. Salassapidettävistä asioista on laissa tarkka luettelo, ja niitä ovat esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuutta koskevat tiedot sekä työnantajan taloudellista asemaa, yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai tämän liike- ja sopimuskumppania. Tällöinkin salassapidon edellytyksenä on, että työnantaja on erikseen osoittanut tiedon salassapidettäväksi, sekä selvittänyt myös salassapidon perusteen. Henkilöstön edustaja voi siis vapaasti tiedottaa esimerkiksi yhteistoimintaneuvottelujen etenemisestä. Lisäksi yhteistoimintalaissa on todettu, että henkilöstöryhmän edustaja saa ilmaista salassapidettäviäkin tietoja muille työntekijöille siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista ko. työntekijöiden aseman kannalta yhteistoiminnan tarkoituksen toteuttamiseksi.