Palkka on pääsääntöisesti maksettava maan käyvässä rahassa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että palkka tai tietty osa siitä maksetaan muuna rahanarvoisena vastikkeena, esimerkiksi luontoisetuna. Edellytyksenä on kuitenkin, että muulla sovitulla vastikkeella on taloudellista arvoa. Jos palkka muodostuu rahapalkasta ja luontoiseduista, lasketaan esimerkiksi tunti- ja päiväpalkka kokonaispalkasta. Myös mahdolliset yleiskorotukset tulee laskea kokonaispalkasta.
Työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia palkkauksen perusteista. Tämän vuoksi suorituspalkkaa (esim. provisio, bonus, tantiemi) voidaan käyttää peruspalkan lisäksi tai sen sijasta. Suorituspalkan tulee määräytyä vain sellaisten tulostekijöiden mukaan, joihin työntekijä itse voi vaikuttaa. Tulospalkan laskentaperusteet tulee aina sopia kirjallisesti yksityiskohtaisesti niin tulo- kuin kulutekijöidenkin osalta. Tulospalkkauksen osalta on myös aina sovittava siitä, miten se maksetaan työsuhteen päättyessä. Myyntimiesten osalta on laissa kauppaedustajista ja myyntimiehistä säädetty oikeudesta jälkiprovisioon. Tämän vuoksi heillä on oikeus saada provisio työsuhteen päättymisen jälkeen syntyneestä sopimuksesta, jos sopimuksen aikaansaannin voidaan katsoa pääasiallisesti johtuneen myyntimiehen työsopimuksen voimassaoloaikana tapahtuneesta myötävaikutuksesta ja sopimus on syntynyt kohtuullisessa ajassa työsopimuksen päättymisen jälkeen. Jos työsuhteessa ei tule noudatettavaksi mikään työehtosopimus, palkka määräytyy työnantajan ja työntekijän välisen työsopimuksen perusteella. Jos työsuhteessa maksettavasta vastikkeesta ei ole sovittu, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Työnantajalla on oikeus kuitata selvät ja riidattomat saatavansa työntekijän palkasta. Palkasta voidaan kuitenkin kuitata enintään se määrä, joka olisi ulosmitattavissa eli käytännössä kolmasosa nettopalkasta. Riidanalaista saatavaa työnantaja ei luonnollisestikaan saa kuitata työntekijän palkasta.
Palkanmaksukausi saa olla päätyön osalta enintään yhden kuukauden pituinen. Palkka on maksettava viimeistään palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Usein kuitenkin sovitaan palkan maksamisesta aikaisemmin palkanmaksukauden kuluessa. Jos kysymyksessä on tuntipalkka tai päiväpalkka, on se yllä mainitusta poiketen kuitenkin maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä sanottua pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta. Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille.Työnantaja vastaa tästä aiheutuvista kuluista. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa palkan erääntymispäivänä. Mikäli pankit ja postitoimipaikat ovat kiinni erääntymispäivänä, on palkan oltava työntekijän käytettävissä edellisenä arkipäivänä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos työntekijä on ollut työsopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä. Jos työnteko kuitenkin estyy työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun vastaavan työnantajasta ja työntekijästä riippumattoman esteen takia, on tilanne toinen. Tällöin työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivän ajalta. Tämän jälkeen työnantaja voi keskeyttää palkanmaksun. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta työntekijän työehtoihin tai työoloihin, työntekijällä on oikeus saada palkkansa vain enintään seitsemän päivän ajalta. Työnantaja saa vähentää työntekijälle maksamastaan palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka työntekijä on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta.
Työsuhteen päättyessä kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä, jollei toisin ole sovittu esimerkiksi työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa. Jos tämä työnantajan maksusuoritus viivästyy, on työntekijällä oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästyskoron lisäksi palkkaa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Jos työntekijän saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos saatavan viivästyminen johtuu työnantajan laskuvirheestä tai muusta siihen rinnastettavasta erehdyksestä, on työntekijällä oikeus odotusajan palkkaan vain, mikäli hän huomauttaa viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Huomautuksen jälkeen on työnantajalla kolme arkipäivää aikaa maksaa puuttuvat saatavat. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun kolmen arkipäivän maksuajan kuluttua.
Opas kertoo palkkaukseen vaikuttavista tekijöistä ja antaa välineitä palkkakeskusteluun. Lataa opas tästä (pdf).
Palkkaneuvottelut Yleiskorotukset Luontoisedut Palkan muuttaminen Palkkasaatava
Liity jäseneksi >