Työsuhde voi päättyä monella tapaa. Se voi päättyä työntekijän aloitteesta, työnantajan aloitteesta, yhteisellä sopimuksella, määräajan päättyessä tai eroiän täyttymisen vuoksi.
Työsuhteen päättyessä työnantajan on pyydettäessä annettava työntekijälle työtodistus. Työtodistuksessa on aina oltava maininta työsuhteen kestoajasta ja työtehtävien laadusta, jolloin viimeksi mainittu tarkoittaa kuvausta työntekijän pääasiallisista työtehtävistä. Lisäksi työtodistukseen on merkittävä, mikäli työntekijä sitä nimenomaisesti pyytää, työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen kymmenen vuoden ajan työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Mikäli työsuhteen päättymisestä on kulunut yli kymmenen vuotta, on työnantaja velvollinen antamaan työtodistuksen vain, mikäli siitä ei koidu hänelle kohtuutonta hankaluutta. Samoin edellytyksin työnantajan on myös annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi. Käytännössä esiintyviä niin sanottuja väliaikaisia työtodistuksia ei työsopimuslaki tunne. Tämän vuoksi työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työtodistusta työsuhteen kestäessä. Työnantaja ei saa panna työtodistukseen mitään sellaista merkkiä tai antaa sitä sellaisessa muodossa, jonka tarkoituksena on antaa työntekijästä muita tietoja kuin työtodistuksen sanamuodosta käy ilmi. Työtodistuksen antamista koskevien velvollisuuksien rikkominen on rangaistava teko, josta voi seurata sakkorangaistus.
Työsuhteen päättyessä kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä, jollei toisin ole sovittu esimerkiksi työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa. Jos tämä työnantajan maksusuoritus viivästyy, on työntekijällä oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästyskoron lisäksi palkkaa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Jos työntekijän saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos saatavan viivästyminen johtuu työnantajan laskuvirheestä tai muusta siihen rinnastettavasta erehdyksestä, on työntekijällä oikeus odotusajan palkkaan vain, mikäli hän huomauttaa viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Huomautuksen jälkeen on työnantajalla kolme arkipäivää aikaa maksaa puuttuvat saatavat. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun kolmen arkipäivän maksuajan kuluttua. Olemme laatineet toimintaohjeet sellaisten tilanteiden varalle, että työnantaja ei maksa palkkaa lainkaan tai palkanmaksu viivästyy.
Työnantaja, joka on päättänyt työntekijän työsuhteen vastoin työsopimuslain mukaisia perusteita, voidaan tuomita maksamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus vastaa vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkkaa. Työehtosopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle maksettavan korvauksen enimmäismäärä voi kuitenkin olla enintään 30 kuukauden palkka. Jos on kysymys taloudellisin ja tuotannollisin syin tapahtuvasta irtisanomisesta tai perusteettomasta irtisanomisesta saneerausmenettelyn yhteydessä, laittomasta koeaikapurusta tai purusta vastoin työsopimuslain purkumääräyksiä, korvaus voi olla vähemmän kuin kolmen kuukauden palkka. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat työsuhteen päättymissyystä riippuen mm. työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, määräaikaisen sopimuksen jäljellä oleva kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja mahdollisuus saada ammattiaan ja koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsuhdetta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työnantajan ja työntekijän olot yleensä ja muut vastaavat tekijät.
Teetkö sinäkin harmaata työtä?
Työntekijän oikeus päättää työsuhde Työnantajan oikeus päättää työsuhde Työsuhteen päättäminen sopimuksella Mistä voi antaa varoituksen työntekijälle?
Liity jäseneksi >