Työterveyshuolto

Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon tarkoituksena on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia ja edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kyse ei siis ole sairaanhoidosta. Työnantaja voi työterveyshuoltolain mukaisten palvelujen lisäksi järjestää esimerkiksi yleis- ja/tai erityislääkäritasoista terveydenhuoltoa työntekijöille, mutta lakiin perustuvaa velvollisuutta siihen ei ole.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä ja työpaikan olosuhteista johtuva tarve edellyttää. "Työjärjestelyt" pitää sisällään myös vuokratyöhön, osa-aikatyöhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät terveydelliset vaarat ja haitat. Ilmaisu kattaa myös esimerkiksi yö- tai ylitöistä johtuvan työ- ja lepoaikojen järjestelyn. Työterveyshuoltovelvoitteen laiminlyönti on sakkorangaistuksen alaista.

Työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan on tehtävä palvelusta kirjallinen sopimus. Sopimuksessa todetaan työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus.

Jos työnantaja järjestää itse työterveyshuollon palvelut, sen tulee kuvata edellä todetut seikat erillisessä selvityksessä tai osana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa.

Kun työnantaja valmistelee päätöksiä työterveyshuollon toteuttamiseksi, työnantajan on toimittava yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Kysymyksessä on sakkorangaistuksella sanktioitu velvoite. Yhteistoiminta tarkoittaa mm. sitä, että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia työterveyshuollon kehittämiseksi ja saada riittävän ajoissa tietoja esimerkiksi työn kuormittavuudesta tai muusta työterveyteen vaikuttavasta seikasta.

Ennen kuin työnantaja ratkaisee työterveyshuollon järjestämiseen olennaisesti vaikuttavan asian, on asia käsiteltävä työsuojelutoimikunnassa tai muussa korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä tai yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Alle 10 työntekijän työpaikoilla, joissa lain mukaan ei ole velvoitetta valita työsuojeluvaltuutettua, riittää, että henkilöstölle varataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn.

Työterveyshuollon toteuttaminen

Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Se voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta työnantajan laatimaa kehittämissuunnitelmaa. Toimintasuunnitelman tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan oloihin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet.

Jos työnhakijalle tai työntekijöille on tarkoitus tehdä huumausainetestejä, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma. Ohjelma pitää sisällään käytännöt, joilla pyritään päihteiden käytön ehkäisemiseen ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseen. Ennen päihdeohjelman hyväksymistä pitää huumausainetestauksen piirissä olevat työtehtävät käsitellä yhteistoimintamenettelyssä. Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkeä.
Työterveyshuolto perustuu työpaikkaselvitykseen. Siinä selvitetään fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet ja työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus, työyhteisön toimivuus, tapaturma- ja väkivaltavaara, työjärjestelyt sekä työympäristöstä ja työntekijöiden ominaisuuksista aiheutuva erityinen sairastumisen vaara. Näiden tekijöiden ja työpaikkakohtaisten tarpeiden pohjalta määritellään työterveyshuollon jatkotoimenpiteet.

Työnantajan työterveyshuoltoon kuuluvat mm. seuraavat osa-alueet:

• Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muiden työterveyshuollon menetelmien pohjalta
• Työntekijöiden terveydentilan sekä työkyvyn arviointi mm. terveystarkastuksin. Työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta työterveyshuoltolaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen.
• Toimenpide-ehdotukset ja niiden toteutumisen seuranta. Toimenpiteet koskevat mm. työturvallisuuden parantamista, työn sopeuttamista työntekijän edellytyksiin ja työkyvyn edistämistä.
• Tietojen antaminen ja neuvonta. Työntekijän on perustellusta syystä saatava mm. selvitys työkuormituksestaan.
• Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen.
• Osallistuminen työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiavun järjestämiseen.
• Suunnitella ja toteuttaa työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä ja
• Työterveyshuollon arviointi ja seuranta.

Työnantaja voi työterveyshuoltolain mukaisten palvelujen lisäksi järjestää esimerkiksi yleis- ja/tai erityislääkäritasoista terveydenhuoltoa työntekijöille. Näitä palveluja tarjottaessa työntekijöitä on kohdeltava tasa-arvoisesti riippumatta siitä, ovatko he vakinaisia, määräaikaisia tai osa-aikatyössä.

Tietojen käsittely

Työnantajalla on velvollisuus antaa tietoja työterveyshuoltoa hoitaville tahoille. Tietoja on annettava mm. työstä, työjärjestelyistä, ammattitaudeista, työtapaturmista, henkilöstöstä ja työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista.

Työntekijän on pyydettäessä annettava työterveyshuollolle tiedot terveydelle vaaraa aiheuttavista tekijöistä työpaikalla.

Työterveyshuollon on annettava työntekijöille ja työnantajalle tarpeellisia tietoja työssä olevista terveyshaitoista ja keinoista torjua näitä. Työntekijälle on annettava tietoja mm. suoritetuista terveystarkastuksista ja niiden tuloksista.

Työnantajalla, työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuollolta tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveydelle sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta.

Työterveyshuoltolain lähtökohta on, että salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja ei saa ilmaista ilman asianomaisen henkilön kirjallista suostumusta.

Salassapitovelvollisuudesta voidaan poiketa, kun kyse on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava työ. Tällöin työterveyslääkäri saa antaa työnantajalle ja työsuojeluviranomaisille kirjallisen lausunnon terveystarkastusten johtopäätöksistä. Lääkäri arvioi tällöin työntekijän terveydellisen soveltuvuuden tiettyyn tehtävään. Työnhakutilanteessa työnhakijan tulee saada ensin itse tieto terveystarkastuksen johtopäätöksistä.