Työturvallisuuslaki tähtää työntekijän fyysisen ja henkisen terveyden sekä työkyvyn ylläpitämiseen koko työuran ajan, siten että työntekijä voi aikanaan siirtyä terveenä eläkkeelle. Lisäksi lailla pyritään ehkäisemään ennalta työtapaturmia, ammattitauteja ja työympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja.
Laissa on työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta koskeva säännös. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Huomioon on otettava työhön, työolosuhteisiin ja työympäristöön liittyvät seikat ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät tekijät. Henkilöön liittyviä tekijöitä ovat mm. ammattitaito, työkokemus, ikä ja sukupuoli. Huolehtimisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet ja tapahtumat, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on periaatteena oltava, että
Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, koko työyhteisön tilaa ja työtapoja. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Nämä velvoitteet on otettava huomioon sekä fyysisen ja henkisen työsuojelun puolella. Tarkkailuvelvoite ulottuu myös työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Työnantajan edellytetään tarkkailevan työyhteisöä mahdollisen työntekijöiden häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun havaitsemiseksi niin ajoissa, että näihin ei-hyväksyttäviin ilmiöihin voidaan puuttua tehokkaasti. Keskeistä on se, että järjestelmällisesti ja jatkuvasti kiinnitetään huomiota työolosuhteiden parantamiseen. Työnantajan on oltava tietoinen työpaikan ja harjoitetun toiminnan haitta- ja vaaratekijöistä, olivatpa nämä henkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia. Työnantajan edellytetään ryhtyvän toimiin epäkohdan poistamiseksi heti, kun tästä on tullut tieto.
Työnantajan on laadittava työsuojelun toimintaohjelma. Ohjelman on katettava työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Ohjelman turvallisuutta, terveellisyyttä ja työkykyä koskevat tavoitteet on otettava huomioon työpaikan kehittämisessä ja suunnittelussa. Tavoitteita on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työturvallisuuskeskuksen sivuilla on aiheesta lisätietoa sekä malli työsuojelun toimintaohjelman laatimiseksi.
Työnantajan on järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ja arvioitava niiden merkitys työterveydelle ja -turvallisuudelle. Työnantajalla on oltava hallussaan tämä selvitys ja arviointi. Kun olosuhteet muuttuvat olennaisesti, on selvitys saatettava ajan tasalle.Selvityksessä on otettava huomioon mm. työn kuormitustekijät, esimerkiksi kohtuuton aikapaine, liiallinen tietokuormitus, huono ergonomia, väkivallan uhka sekä työyhteisön huonon toimivuuden aiheuttamat ongelmat, kuten häirintä ja kiusaaminen.Työnantaja voi käyttää apuna selvityksen laadinnassa esimerkiksi työterveyshuollon asiantuntemusta.
Työympäristön rakenteita, tuotantomenetelmiä tai työkoneiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessaan työnantajan on otettava huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset. Tavoitteena on, että työn haitalliset kuormitustekijät voidaan välttää. Säännöksellä pyritään siihen, että jo silloin, kun työtä vasta suunnitellaan, tarkastellaan työn vaatimusten ja työntekijöiden henkisten ja fyysisten edellytysten välistä suhdetta. Tämän tulee olla tasapainossa. Kuormitustekijät vaihtelevat erilaisissa työtehtävissä. Väärät työasennot, liika fyysinen ja psyykkinen rasitus tai liika tieto ovat esimerkkejä haitallisista kuormitustekijöistä. Myös kohtuuton aikapaine työssä ja poikkeuksellisen runsas työhön liittyvä, mutta työajan ulkopuolelle ajoittuva matkustaminen voivat muodostua haitallisesti kuormittaviksi.
Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten. Työpaikalla tulee olla sopiva ja riittävän tehokas valaistus. Mm. työntekijöiden ikääntyminen on otettava huomioon, kun valaistusta järjestetään. Valaistus ei myöskään saa aiheuttaa häiritsevää häikäisyä. Työtilaan on mahdollisuuksien mukaan päästävä riittävästi luonnonvaloa. Työpaikalla, jossa esiintyy häiritsevästi ilman epäpuhtauksia, kuten pölyä, savua, kaasua tai höyryä on niiden leviäminen mahdollisuuksien mukaan estettävä eristämällä epäpuhtauden lähde tai sijoittamalla se suljettuun tilaan tai laitteeseen. Ilman epäpuhtaudet on riittävässä määrin poistettava tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla. Työntekijän altistuminen haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava. Erityisesti on huolehdittava myrkytyksen, hapen puutteen tai muun vastaavan vakavan vaaran ehkäisemiseksi tarpeellisesta suojauksesta. Sanottu koskee myös altistumista fysikaalisille ja biologisille tekijöille. Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on työntekijöiden käytettävissä oltava riittävät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-, pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat, ruokailu-, lepo- ja käymälätilat sekä muut henkilöstötilat. Tilojen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon työn luonne ja kesto sekä työntekijöiden lukumäärä.
Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ja perehdytettävä työntekijä riittävästi työhön, työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työvälineiden käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin.
Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan terveyttä vaarantavasti, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi. Kuormitustekijöitä voivat olla mm. väärin mitoitetut työvälineet, -tilat tai -tehtävät. Tällaisia tekijöitä voivat olla myös yhtäjaksoisesti kuormittava työ tai muut työn sisällöstä, puutteellisesta työn hallinnasta tai työjärjestelyistä johtuvat seikat. Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuormittavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.
Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava ergonomisesti. Niiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten säädettävissä ja käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, ettei työ kuormita haitallisesti. Näyttöpäätetyöstä aiheutuvia haitallisia kuormitustekijöitä on vähennettävä niin, että päätetyö on mahdollisimman turvallista. Työpiste on järjestettävä ergonomisesti asianmukaiseksi. Lisäksi on huomioitava mahdolliset näölle aiheutuvat vaarat ja haitallinen kuormitus, olipa tämä henkistä tai fyysistä.
Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan jo ennakolta. Työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tarvittavat turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus hälyttää apua. Tällaista työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelyohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työnturvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus.
Jos työssä esiintyy työntekijän häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua (työpaikkakiusaaminen), työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Epäasiallisen kohtelun piiriin kuuluu myös sukupuolinen häirintä. Tämä voi tapahtua työntekijöiden kesken tai esimiehen ja työntekijän välillä. Kaikissa tapauksissa toimintavelvollisuus on työnantajalla. Tämän on ryhdyttävä toimiin heti sen jälkeen, kun on saanut asiasta tiedon. Tieto voi tulla työterveyshuollosta, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta, työnantajan edustajalta tai työntekijältä itseltään. Merkityksellistä ei siis ole se, miten tieto on tullut; toimintavelvollisuus syntyy tiedon saamisesta. Häiritsijä voi olla myös asiakas. Tällaisessa tapauksessa työnantajan puuttumismahdollisuus voi olla pienempi verrattuna siihen, kun häiritsijä tulee työyhteisön sisältä. Tällaisetkin tilanteet tulisi kuitenkin käsitellä työyhteisössä ja antaa työntekijöille ohjausta niiden hallintaan.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että yksin työskentelystä aiheutuva haitta tai vaara vältetään tai että se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Vaarojen arviointi voi osoittaa, että tietyissä tehtävissä yksintyöskentelyä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tilanne voi olla tällainen, jos työpaikkaan on esimerksiksi lyhyen ajan sisällä kohdistunut useita ryöstöjä.
Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava järjestystä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi. Työntekijän on myös käytettävissään olevin keinoin huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle puutteellisuuksista mm. työolosuhteissa, -menetelmissä ja -välineissä, jos näistä voi olla haittaa työntekijöiden turvallisuudelle. Työntekijän on myös mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat puutteellisuudet. Tällöinkin asiasta tulee tehdä ilmoitus. Työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisesta työstä. Tästä on ilmoitettava työnantajalle. Oikeus olla suorittamatta työtä jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut turvallisesta työnteosta. Työstä pidättäytyminen saa rajoittaa työntekoa vain sen verran, kun työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä.
Liity jäseneksi >