Jokaisella työntekijällä on oikeus opintovapaaseen sen jälkeen, kun päätoiminen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Opintovapaata voi tällöin saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden pituisena aikana yhdessä tai useammassa erässä. Työntekijällä on oikeus enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen, jos työsuhde on kestänyt samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kolme kuukautta. Opintovapaata voi saada vain sellaisesta työstä, josta työntekijä saa pääasiallisen elantonsa. Jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa mainittuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuva koulutus, työnantaja saa siirtää opintovapaata enintään siihen asti, kun seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Työnantaja voi tällä perusteella siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin, mikäli työnantajan palveluksessa on yli viisi työntekijää. Työnantajalla ei ole oikeutta evätä opintovapaata.
Opintovapaata, joka kestää yli viisi työpäivää, on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Jos opintovapaata haetaan enintään viideksi työpäiväksi, hakemus on tehtävä työnantajalle kirjallisesti tai suullisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun opintovapaan alkamista. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös muunlaisesta järjestelystä. Opintovapaahakemuksesta tulee käydä ilmi:
Työnantajan tulee ilmoittaa opintovapaan myöntämisestä tai siirtämisestä hakijalle. Ilmoitus on annettava
Työnantajan vaatimuksesta työntekijän on esitettävä todistus opintovapaan hyväksyttävästä käyttämisestä.
Työsuhde jatkuu opintovapaan aikana. Opintovapaan vuoksi työntekijää ei voida irtisanoa. Myös opintovapaalla oleva työntekijä voidaan kuitenkin irtisanoa laissa säädettyjen irtisanomisperusteiden nojalla. Koska työnteko on keskeytynyt, työntekijällä ei ole oikeutta palkkaan, ellei työnantajan kanssa ole toisin sovittu. Opintovapaapäivät katsotaan vuosilomaa laskettaessa työssäolopäivien veroisiksi, kuitenkin enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana.
Työntekijä voi siirtää yli viideksi päiväksi myönnetyn opintovapaan käyttöä enintään vuodella, ellei siitä aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Myönnetyn opintovapaan käyttämättä jättämistä tai siirtoa koskeva hakemus on aina tehtävä kirjallisesti ja se on annettava työnantajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista. Työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa, joka on myönnetty yli 50 työpäiväksi. Keskeyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti viimeistään neljä viikkoa ennen työhön palaamista. Mikäli työnantaja on tehnyt opintovapaan ajaksi määräaikaisen työsopimuksen opintovapaalla olevan työntekijän sijaisen kanssa, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaalla olevaa työntekijää työhön aikana, jona sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa. Työnantajan on viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle ratkaisunsa työntekijän tekemän keskeyttämispyynnön johdosta. Jos työntekijä on työkyvytön opintovapaan aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi ja työkyvyttömyys kestää yli seitsemän päivää, ei tämän yli menevää aikaa lueta opintovapaaseen, mikäli työntekijä sitä viipymättä työnantajalta pyytää. Tällä tavoin keskeytyneen opintovapaan työntekijä voi käyttää myöhemmin hyväkseen.
Palkattomalla opintovapaalla oleva voi saada aikuiskoulutustukea koulutuksen ajaksi. Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka
Kaikkien yllämainittujen edellytysten on täytyttävä, jotta oikeus aikuiskoulutustukeen syntyisi. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Enimmillään tukea voidaan myöntää 15 kuukaudelle. Aikuiskoulutustuki on veronalaista tuloa. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto. Se vastaa aikuiskoulutustuen tiedotuksesta ja neuvonnasta.
Jos aikuiskoulutustuen myöntämisedellytykset eivät täyty, opintovapaan ajaksi on mahdollista hakea Kelan opintotukea. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintoraha on veronalaista tuloa. Opiskelijan asumismuoto ja perhesuhteet ratkaisevat, kuuluuko hän asumislisän vai yleisen asumistuen piiriin. Opintolaina on laina, jonka opiskelija hakee valitsemastaan pankista sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty opintolainan valtiontakaus. Lainan ehdot opiskelija sopii pankin kanssa. Koska valtio takaa opintolainan, lainalle ei tarvita muuta vakuutta. Laina maksetaan pankin varoista. Sen takaisinmaksu alkaa useimmiten opintojen päätyttyä. Opintotuen määrä ja myöntämisehdot ovaterilaiset toisen asteen opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa.
Myönnämme päätoimisille opiskelijoille alennuksen normaalista jäsenmaksusta täysiltä opintokuukausilta, jos palkkatuloja ei ole. Alennusohje, Alennushakemuslomake
<< Takaisin