Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaat on sidottu raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainrahakauteen. Muutosta sovelletaan perheisiin, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen (ja lapsi ei syntynyt ennen 1.8.2022) taikka adoptiolapsi otettiin hoitoon 31.7.2022 tai sen jälkeen. Vanhat etuusmuodot säilyvät siis niissä perheissä, joissa lapsen laskettu aika oli ennen 4.9.2022 tai adoptiolapsi otettiin hoitoon ennen 31.7.2022.
Hoitovapaata voi saada lapsen hoitoa varten, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Perhevapaisiin luetaan myös osittainen ja tilapäinen hoitovapaa.
Synnyttävällä vanhemmalla on oikeus raskausvapaaseen raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon vuoksi. Raskausvapaan kesto on 40 arkipäivää, ja raskausvapaa alkaa yleensä 30 arkipäivää ennen laskettua syntymäaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia raskausvapaan myöhentämisestä siten, että se alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
Raskausvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Työntekijällä on oikeus aikaistaa raskausvapaata, jos se on tarpeellista lapsen syntymän taikka lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
Raskaana olevalla on oikeus erityisraskausvapaaseen, jos hän on työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvän tietynlaisen vaaratekijän vuoksi estynyt tekemästä työtään, ellei hänelle pystytä järjestämään raskauden ajaksi riskitöntä työtä. Oikeus erityisraskausvapaaseen on vapaan välttämättömyyden toteamisesta raskausvapaan alkuun.
Vanhempainvapaa (entinen isyysvapaa) on noin 12 kuukauden (320 arkipäivää) mittainen. Mikäli lapsella on kaksi vanhempaa, päivät jaetaan tasan kummankin vanhemman kesken, joten tällaisessa tilanteessa vanhempainvapaa on noin kuuden kuukauden (160 arkipäivää) mittainen vapaa vanhempaa kohti. Vanhempainvapaasta (160 arkipäivästä) 63 arkipäivää voi siirtää toiselle vanhemmalle.
Vanhempainpäivärahoja voi saada samaan aikaan toisen lapsen hoitoon osallistuvan henkilön kanssa enintään 18 arkipäivän ajan.
Monikkoperheissä vapaa on pidempi ja vanhemmat voivat hoitaa lapsia pidempään kotona yhdessä.
Myös adoptiovanhemmilla on oikeus vanhempainrahaan.
Yhden vanhemman pitämä vanhempainvapaa voidaan jakaa enintään neljään osaan, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän (lauantai mukaan luettuna) mittaisia.
Vapaan pitämisestä ja pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Vapaan ajankohdan muuttaminen on mahdollista perustellusta syystä vähintään kuukauden ilmoitusajalla.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti. Osa-aikatyön ajalta voi saada vanhempainrahan osittaisena. Edellytys tälle on, että päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia. Vanhemmat voivat saada vanhempainrahaa osittaisena myös samalta ajalta.
Työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen lapsensa tai muun taloudessa vakituisesti asuvan lapsen hoitoa varten, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Adoptiovanhemmalla on oikeus hoitovapaaseen, kunnes adoptiosta on kulunut kaksi vuotta. Adoptiovanhemman hoitovapaaoikeutta on kuitenkin rajoitettu niin, ettei adoptiovanhempi voi olla hoitovapaalla enää silloin, kun lapsi on aloittanut koulun.
Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.
Hoitovapaasta ja sen pituudesta työntekijän on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen hoitovapaan alkua. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja pituuden, kunhan tästä ilmoitetaan työnantajalle viimeistään kuukausi ennen muutosta.
Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi saada, kunnes kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Molemmat vanhemmat tai huoltajat voivat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. On esimerkiksi mahdollista, että toinen vanhemmista hoitaa lasta aamupäivän, ja toinen iltapäivän.
Esitys osittaisesta hoitovapaasta on tehtävä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta ja sen järjestelyistä. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta vain, jos vapaasta aiheutuu tuotannolle tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteista.
Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta yksityiskohtaisista järjestelyistä ei päästä sopimukseen, on työntekijälle annettava vapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät tällöin työntekijän esittämällä tavalla ja niin, että vuorokautinen työaika lyhennetään kuuteen tuntiin.
Kun työntekijän lapsi tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva, alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata. Vapaan pituus on enintään neljä työpäivää kerrallaan. Molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät voi olla tilapäisellä hoitovapaalla samanaikaisesti.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Mikäli työnantaja pyytää, on työntekijän esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Mikäli työnantaja tätä pyytää, on työntekijän esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi.
Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella. Vanhempainvapaiden ja tilapäisen hoitovapaan palkanmaksuvelvollisuudesta voidaan sopia työehtosopimuksilla tai osana työsopimusta. Tilapäinen hoitovapaa on työehtosopimusten mukaan palkallista yleensä kolmen päivän ajalta. Palkallisen vapaan pituus voi kuitenkin olla alakohtaisen työehtosopimuksen mukaan tätä pidempi. Palkanmaksukäytännöistä on myös tavanomaista sopia osana työsopimusta ja etenkin johtajasopimuksissa.
Kelan maksamista korvauksista perhevapaiden ajalta saat lisätietoa Kelan sivuilta.
Työntekijälle kertyy vuosilomaa perhevapaan ajalta enintään 160 päivältä eli kuudelta kuukaudelta.
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on perhevapaan päättyessä oikeus palata ensisijaisesti aiempaan työhönsä entisin ehdoin. Merkitystä ei ole sillä, kuinka kauan poissaolo on kestänyt. Jos perhevapaa on ollut pitkäkestoinen, työntekijän ammattitaito saattaa vaatia kohennusta esimerkiksi alan nopean kehityksen vuoksi. Työnantajan velvollisuus on tällöin järjestää työntekijälle täydennyskoulutusta.
Tavallisesti perhevapaalle lähtijän tilalle palkataan sijainen määräajaksi. Sijaisen työsuhde päättyy yleensä perhevapaalla olleen palatessa töihin. Vaikka sijainen olisi vakinaistettu tehtävään, perhevapaalta palaavalla työntekijällä oikeus siitä huolimatta palata aiempaan työhönsä tai sitä vastaavaan työhön. Sijaisen jääminen perhevapaalta palaavan työntekijän tehtäviin edellyttää, että työtehtävät ovat muuttuneet niin, ettei kysymys ole enää samasta työstä eikä työhön palaajaa voida kohtuudella kouluttaa muuttuneisiin tehtäviin.
Joskus tilanne työpaikalla on perhevapaan aikana saattanut muuttua esimerkiksi työtehtävien uudelleenorganisoinnin vuoksi. Ellei palaaminen entisiin tehtäviin ole mahdollista, työnantajan on tarjottava työntekijälle aiempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Ellei vastaavaa työtä ole tarjolla, työnantajan on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä. Työsuhteen ehtojen, kuten palkan, tulee kummassakin tapauksessa säilyä vähintään entisinä.
Työnantaja saattaa syyllistyä tasa-arvolain vastaiseen sukupuoleen perustuvaan syrjintään, jos perhevapaalta palaavan työntekijän aiempaa työtä tekee toinen henkilö ja työhön palaaja osoitetaan uuteen tehtävään. Syrjintää voi olla myös se, että työntekijän paluu aiempaan työhönsä ei ole mahdollista siksi, että hänen entiset tehtävänsä on jaettu useille henkilöille. Tasa-arvolain mukaan työnantaja ei saa johtaa työtä, jakaa työtehtäviä tai muutoin järjestää työoloja siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella. Jos työnantajan todetaan syrjineen työntekijää tasa-arvolain vastaisesti, hänen on maksettava syrjitylle työntekijälle erityinen hyvitysmaksu, jonka suuruus on vuoden 2021 tasossa vähintään 3740 euroa (tarkastetaan kolmen vuoden välein). Vakavimmissa tapauksissa työnantajan saatetaan todeta syyllistyneen myös rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn työsyrjintään. Rangaistus työsyrjinnästä on sakko tai korkeintaan kuusi kuukautta vankeutta.
Jos perhevapaalta palaavan työntekijän työsuhde päättyy siksi, että hänen työtehtävänsä on jaettu muille, voi kyseessä olla myös työsopimuslain vastainen työsuhteen päättyminen. Tällöin työntekijällä on oikeus saada vahingonkorvausta myös työsuhteen perusteettomasta päättymisestä. Korvauksen määrä vastaa 3–24 kuukauden palkkaa.
Myönnämme alennuksen jäsenmaksuista niille pitkällä perhevapaalla oleville, jotka eivät saa palkkatuloa. Lyhin alennukseen oikeuttava aika on kolme täyttä kalenterikuukautta.
ASIAn jäsenmaksulennus Perhevapaat uudistuvat 1.8.2022 - mikä muuttuu? / Akavan tasa-arvo- ja ympäristöpäällikkö Lotta Savinko Akava: Perhevapaat Kela: Perhevapaauudistus
<< Takaisin