Oikeus olla poissa työstä työkyvyttömyyden takia perustuu työturvallisuuslaissa työnantajalle asetettuun yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen. Työkyvyttömyydestä johtuvan poissaolon rajat ovat täsmentyneet ja vakiintuneet oikeuskäytännön kautta. Työnantaja ei voi esimerkiksi velvoittaa työntekijää saapumaan sairasloman aikana sovittuun tapaamiseen. Työntekijälle myönnetään sairasloma tervehtymistä varten. Lähtökohtana on, että työntekijällä ei ole oikeutta tehdä työtä sairaslomansa aikana. Työntekijä ei saa toiminnallaan vaarantaa parantumistaan. Sairasloma ei oikeuskäytännön mukaan sinänsä estä esimerkiksi ulkoilemista, kotitaloustöiden tekemistä tai sukulaisten vähäistä auttamista jopa ansiotoiminnassa. Lisäksi oikeuskäytännössä on lähdetty siitä, että työntekijällä on oikeus luottaa lääkärintodistuksessa olevaan sairasloman pituuteen. Hänellä ei ole velvollisuutta omatoimisesti arvioida sairasloman pituuden tarkoituksenmukaisuutta. Jos työntekijän työkyky palautuu myönnetyn sairasloman kuluessa, ei lääkärintodistus estä häneltä työntekoa. Työkyvyn palautuminen on syytä varmentaa uudella lääkärintodistuksella ennen työhönpaluuta.
Työsopimuslain mukaan työntekijällä, joka sairauden tai tapaturman vuoksi on estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Työkyvyttömyys ei kuitenkaan saa olla työntekijän tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttama. Useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu oikeus saada sairausajan palkkaa huomattavasti pidemmältä ajalta.
Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus perustuu käytännössä sekä asiasta työnantajalle viipymättä tehtyyn ilmoitukseen, että vaadittaessa esitettävään luotettavaan selvitykseen. Työntekijän esittämää lääkärintodistusta pidetään pääsääntöisesti luotettavana selvityksenä työkyvyttömyydestä. Monessa yrityksessä on tapana vaatia lääkärintodistus tai muu vastaava selvitys vasta, jos työkyvyttömyys jatkuu vähintään kolme päivää. Tällaisesta käytännöstä riippumatta työnantajalla on kuitenkin aina oikeus vaatia selvitystä lyhyemmästäkin poissaolosta. Työehtosopimuksissa saattaa olla erilaisia määräyksiä muun muassa lääkärintodistusten pyytämisestä ja työntekijän velvollisuudesta osallistua työnantajan nimeämän lääkärin tarkastukseen. Joidenkin työehtosopimusten mukaan työnantaja voi edellyttää työntekijän esittävän työnantajan nimeämän lääkärin antaman todistuksen työkyvyttömyydestään. Työnantajan nimeämän lääkärin käyttäminen on tällöin sairausajan palkan edellytys. Jos työnantaja nimeää kyseisen lääkärin, työnantaja maksaa myös tämän lääkärin antaman todistuksen hankkimiskustannukset. Työnantajalla on oikeus vähentää työntekijän sairausajan palkasta samalta ajalta työntekijälle suoritettavat sairausvakuutuspäivärahat ja muut niihin verrattavat korvaukset. Sairausajan palkka lasketaan yleensä peruspalkasta, jolloin ylityökorvauksia ja muita lisiä ei oteta huomioon. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin sovittu eräissä työehtosopimuksissa toisin.
Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa maksetaan sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttavan ansionmenetyksen korvaamiseksi. Päivärahan maksaa Kansaneläkelaitos. Sairaspäivärahan määrä on 70 % vakuutetun verotuksessa todettujen työtulojen kolmassadasosasta, kun työtulot eivät ylitä 26 898 euroa. Tämän ylittävästä osasta sairauspäivärahan määrä on 20 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. Sairauspäivärahan määrän voi laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla. Päivärahaa suoritetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahan suorituspäivien luku nousisi 300 päivään.
Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työntekijän työssä pysymistä ja työntekijän työhön paluuta. Osasairauspäivärahan maksaa Kela.
Osapäivärahan edellytyksenä on, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti työnantajansa kanssa. Työajan ja palkan on vähennyttävä 40 - 60 prosenttiin aiemmasta. Osa-aikasopimuksen umpeuduttua työntekijällä on oikeus palata takaisin noudattamaan tätä osa-aikasopimusta edeltävän kokopäiväisen työsopimuksensa ehtoja. Jos työntekijän työtehtäviä on muutettu osa-aikatyön ajaksi, sopimuskauden päätyttyä työntekijällä on oikeus myös aiempiin tehtäviinsä. Järjestelmä on vapaaehtoinen ja edellyttää sopimusta. Työntekijän ei ole pakko tulla sairauslomallaan töihin, eikä työnantajalla ole vastaavasti mitään velvollisuutta järjestää hänelle puolipäiväistä työtä. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on omavastuuaika. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä, ja osa-aikainen työskentely voi alkaa vasta tämän jälkeen. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle henkilölle. Uusi käytäntö antaa tilaisuuden yksilöllisten työhön paluusuunnitelmien laatimiseen. Osasairauspäivärahalle siirtyminen edellyttää aina lääketieteellistä arviota vakuutetun työkyvystä. Lausunnon kirjoittavan lääkärin tulee olla vakuutetun työtehtävät tunteva lääkäri, jolla on riittävät tiedot vakuutetun työkykyyn vaikuttavista sairauksista ja niiden toimintakyvylle aiheuttamista rajoitteista sekä olennaiset tiedot vakuutetun työstä, työolosuhteista ja työn vaatimuksista. Lääkärinlausunnon lisäksi työntekijän on esitettävä Kansaneläkelaitokselle selvityksenä em. osa-aikatyötä koskeva sopimus.
Määrältään osasairauspäiväraha on puolet täydestä sairauspäivärahasta. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa yhteensä 12 - 120 arkipäivän ajalta kahden vuoden aikana. Jos osasairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika täyttyy, osasairauspäivärahaa voi saada saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun olet ollut työkykyinen vuoden ajan. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on omavastuuaika. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä ja osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen.
Työeläkelaitosten järjestämän ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että henkilö pystyisi sairaudestaan huolimatta jatkamaan työelämässä tai palaamaan sairauslomalta työelämään takaisin. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi
Ammatillinen kuntoutus edellyttää, että kuntoutujalla oleva sairaus aiheuttaa lähivuosina (noin viiden vuoden kuluessa) todennäköisesti uhkan joutua työkyvyttömäksi. Työkyvyttömyyden uhkaa tulee voida siirtää tai estää tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla. Hakijalla tulisi myös kokonaisuudessaan olla noin viiden vuoden työhistoria. Kuntoutusmahdollisuuden selvittäminen aloitetaan keskustelemalla oman hoitavan lääkärin tai työterveyslääkärin sekä työnantajan kanssa. Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (n. 5 vuotta) vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisena järjestäjätahona ovat työeläkelaitokset. Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen edellytykset poikkeavat edellä kerrotuista, ks. tarkemmin Kelan sivuilta.
<< Takaisin