Työsopimuslaissa on erinäisiä säännöksiä oikeudesta olla poissa töistä tilapäisesti, ja lisäksi eri alojen työehtosopimuksissa on niitä täydentäviä määräyksiä. Työpaikalla saattaa myös olla sisäisissä työsäännöissä tai muutoin päätetty poissaolo-oikeuksista.
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi perheenjäsenen joutuminen tapaturmaan, yllättävään leikkaukseen, hänen kuolemansa tai hautajaisensa. Samoin työntekijän kotona tapahtuneet onnettomuudet, kuten tulipalo tai vesivahinko, oikeuttavat poissaoloon tällä perusteella.
Pakottavasta perhesyystä tapahtuvan poissaolon kestolle ei ole laissa säädetty aikarajaa, mutta asian luonteesta johtuu, että sen tulee olla tilapäistä. Poissaolo on palkatonta, jollei toisin esimerkiksi työehtosopimuksessa ole sovittu. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta. Asian laadusta riippuen luotettava selvitys voi olla esimerkiksi lääkärintodistus tai viranomaisen tai isännöitsijän antama selvitys.
Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaa on palkatonta, jollei työehtosopimuksessa tai muussa sopimuksessa ole toisin sovittu. Työehtosopimuksissa on useimmiten sovittu kolmesta palkallisesta vapaapäivästä. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä lapsen sairaudesta luotettava selvitys, kuten lääkärintodistus.
Omaa vihkiäis- tai parisuhteen rekisteröintipäivää ei ole lainsäädännössä huomioitu, mutta monissa työehtosopimuksissa ne on sovittu palkallisiksi vapaapäiviksi. Omista merkkipäivistä 50- ja 60-vuotispäivät ovat myös monissa työehtosopimuksissa sovittu palkallisiksi vapaapäiviksi, joskin oikeuden käyttäminen usein edellyttää vähintään vuoden kestänyttä työsuhdetta.
Lisäksi joissakin työehtosopimuksissa myös muuttopäivä on palkallinen vapaapäivä, mikäli muuttopäivä sattuu työpäiväksi.
Ase-, siviili- tai aseettomaan palvelukseen määrätyllä työntekijällä on oikeus saada vapaata palveluksen suorittamiseksi oman erityislain nojalla. Työntekijän on esitettävä työnantajalle selvitys palvelukseen määräämisestä viimeistään kaksi kuukautta ennen palveluksen alkamista tai, jos se ei ole mahdollista, välittömästi saatuaan tietää palveluksen alkamisesta. Palvelusaikana työntekijä ei ansaitse palkkaa tai muitakaan työsuhde-etuja. Sen sijaan kertausharjoitusten osalta useissa työehtosopimuksissa on määräys, jonka mukana työntekijälle on maksettava palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumisajalta.
Asevelvollisen kutsuntatilaisuudesta ei ole laintasoisia säännöksiä, mutta useiden työehtosopimusten mukaan kutsuntatilaisuuteen osallistuminen ei aiheuta ansionmenetystä.
Rauhanturvaamispalvelukseen tai siihen liittyvään koulutukseen osallistuminen sekä kriisinhallintatehtävät oikeuttavat palkattomaan poissaoloon omien erityislakiensa nojalla.
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten, jos vapaasta sovitaan työnantajan kanssa. Kuntalain mukaan työnantaja ei voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä kieltäytyä sopimasta työntekijän osallistumisesta kunnan toimielimen kokoukseen.
Joidenkin työehtosopimusten mukaan osallistuminen kunnanhallituksen tai -valtuuston kokouksiin tai vaaleja varten asetetun vaalilautakunnan kokouksiin on palkallista, mikäli kokoukset ovat työntekijän työaikana. Luottamushenkilön on ilmoitettava toimielimen kokousajankohdat ja kunnan määräämät luottamustehtävät työnantajalle viipymättä sen jälkeen, kun hän on saanut ne tietoonsa. Työnantajan on pyydettäessä annettava kirjallinen selvitys kieltäytymisensä perusteista.
<< Takaisin