Vuosilomasta säädetään vuosilomalaissa. Esimiehet ja asiantuntijat kuuluvat lain soveltamisalan piiriin. Toimitusjohtajat eivät sen sijaan kuuluu välttämättä automaattisesti lain piiriin, ja heidän kannattaakin ottaa johtajasopimukseensa määräys vuosilomalain soveltamisesta. Vuosilomalainsäädännöllä pyritään suojelemaan työntekijää, eikä hän esimerkiksi voi pätevästi luopua vuosilomastaan.
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy joko ns. 14 päivän säännön tai ns. 35 tunnin säännön perusteella. 14 päivän sääntöä on pidettävä pääsääntönä. Säännön valinta ratkeaa työsopimuksen mukaisen työajan perusteella.
Sääntö koskee työntekijöitä, jotka tekevät työtä säännöllisen työajan puitteissa vähintään 14 päivänä kuukaudessa. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää.
Työntekijä, joka ei työsopimuksen perusteella työskentele joka kuukausi 14 työpäivää, mutta säännöllinen työaika on kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa, ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy työtä tai työssäolon veroista aikaa vähintään 35 tuntia. Vuosiloman pituus ei riipu siitä, kumman ansaintasäännön piirissä työntekijä on. Työntekijälle, joka sopimuksen mukaan tekee töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei kerry vuosilomaa. Hänellä on työsuhteen kestäessä kuitenkin oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jona hän on ollut työsuhteessa. Työntekijä voi itse valita käyttääkö hän oikeuttaan vapaaseen vai ei.
Peruskäsitteet Loman antaminen Loman pituus Lomapalkka Lomakorvaus, lomaraha ja lomaltapaluuraha Sairastuminen loman aikana Vuosiloma ja irtisanominen Vuosiloman säästäminen
Liity jäseneksi >