Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan.
Työsuhteen alussa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan lomaa kaksi arkipäivää. Tällöin täyden lomanmääräytymisvuoden aikana kertyy lomaa 24 päivää. Jos työsuhde on keskeytyksittä jatkunut vähintään vuoden ajan 31. maaliskuuta mennessä, on työntekijä ansainnut lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tässä tapauksessa täyden lomanmääräytymisvuoden aikana kertyy 30 päivää vuosilomaa. Tällöin 24 lomapäivää ylittävä osuus on talvilomaa. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Työsuhteen päättymistilanteessa sovelletaan samaa vuosiloman pituutta koskevaa tulkintaperiaatetta eli jos työntekijän työsuhde on jatkunut työsuhteen päättyessä vähintään vuoden, työntekijä on ansainnut uudelta alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta 2,5 arkipäivää lomaa. Työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa voidaan sopia myös vuosilomalakia paremmista lomaehdoista. Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä vaan arkipäiviä. Lauantai on pääsääntöisesti arkipäivä. Tämän vuoksi ansaittuja vuosilomapäiviä kuluu pääsääntöisesti kuusi, jos lomaa pidetään viikko. Vuosilomapäivien laskusääntö on kaikille työntekijöille sama riippumatta siitä, mitkä viikonpäivät tosiasiassa ovat henkilön työpäiviä. Arkipäivillä vuosilomalaissa tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Jos tällainen muuksi kuin arkipäiväksi katsottava päivä sisältyy vuosilomaan, ei sitä varten tarvitse käyttää ansaittua vuosilomapäivää. Vuosilomalaissa ei ole määräyksiä siitä, että lomaan tulisi sisältyä jokin tietty minimimäärä lauantaipäiviä.
Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta tai lääkinnällinen kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijä työskentelee osa-aikaisella sairauspäivärahalla. Työhön paluun tulee olla tosiasiallista, jotta yhdenjaksoisuus katkeaa. Esimerkiksi vuosiloma tai vanhempainvapaa sairauspoissaolojaksojen välissä ei siis katkaise yhdenjaksoisuutta. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
<< Takaisin
Liity jäseneksi >