Mitä mieltä ASIA on Orpon hallitusohjelmasta?

Hallitusohjelma sisältää paljon työelämään liittyviä heikennyshankkeita, ja ASIA vastustaa niistä erityisesti:

• Irtisanomissuojan heikentämistä
• Mahdollisuutta tehdä määräaikainen työsopimus ilman perustetta
• Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuutta
• Paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymistä heikentävällä tavalla
• Yhteistoimintalain soveltamisalan supistamista

Miksi juuri näitä seikkoja vastustetaan?

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen on tällä hetkellä oltava asiallinen sekä painava, ja hallitusohjelman mukaan jatkossa vain asiallinen. Tämä aiheuttaa kantamme mukaan työelämään ja oikeuskäytäntöön pitkäaikaisen epävarmuustilan. Yksinkertaistettuna: yksi pieni myöhästyminen on ehkä asiallinen peruste irtisanomiselle, mutta ei painava. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, voiko tällainen jatkossa olla laillinen peruste irtisanomiselle, eikä sitä tiedä kukaan ennen kuin saadaan vuosien kuluttua korkeimman oikeuden (tai työtuomioistuimen) ratkaisu. Vuosia kestävä epävarmuus voi aiheuttaa inhimillisiä tragedioita ja antaa mahdollisuuden myös ”pärstäkerroinpotkuille”.

Määräaikainen työsopimus on nytkin mahdollista tehdä aina kun siihen on laillinen peruste, esimerkiksi sijaisuudesta tai työn projektiluonteisuudesta johtuen. Mikäli taas vakituisen työsopimuksen tekemisen jälkeen ilmenee, että työ väheneekin, voidaan lyhyet työsuhteet yleensä irtisanoa kahdessa viikossa tai kuukaudessa. Ainoa relevantti motiivi tehdä määräaikainen työsopimus ilman nykyisen lain mukaista perustetta on kantamme mukaan tarve testata työntekijää kauemmin kuin lain mahdollistama puolen vuoden koeaika. Mikäli tällainen tarve on, pitäisi mielestämme ennemmin tehostaa työpaikan esihenkilötyötä ja työhön perehdytystä. Lisäksi tämä muutos olisi haitallinen erityisesti nuorille naisille, jotka nytkin kärsivät pätkätöistä paljon.

Argumenttina irtisanomisen ja pätkätöiden helpottamiselle on usein käytetty mikroyritysten työllistämisen vaikeutta. Kuitenkin em. muutoksia esitetään kaikille työnantajille, myös esimerkiksi 10 000 henkilöä työllistäville. Mikäli näillä muutoksilla huolellisen vaikutusarvioinnin jälkeen nähtäisiin olevan merkitystä mikroyritysten työllistämismahdollisuuksille, tulisi muutokset mahdollistaa mikroyrityksille, ei muille.

Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus aiheuttaisi vaaran siitä, että töihin tultaisiin tuomaan tartuntoja muille. Nytkin asiantuntijatyössä on ongelmana, että töitä tehdään sairaana. Vaarana voi myös olla, että sairauslomaa aiheettomasti pidennetäänkin viiteen päivään, jolloin karenssipäivää ei ole. Mikäli maanantain ”rokulipäivät” ovat oikeasti ongelma joillakin työpaikoilla, pitäisi puuttua siihen ongelmaan työnjohdollisin tai työterveyshuollollisin keinoin.

Paikallisen sopimisen laajentaminen siten, että järjestäytymättömät työnantajat saisivat TES-järjestelmästä kaikki samat hyödyt ja joustot kuin järjestäytyneet, on omiaan vaarantamaan koko sopimusjärjestelmämme. Jos työnantajien järjestäytymisaste tämän seurauksena heikkenee, vaarantaa se työehtosopimusten yleissitovuuden ja siten mm. lomarahan, palkallisen perhevapaan ja yleiskorotukset.

Yhteistoimintalain soveltaminen jatkossa vain vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin tarkoittaisi siis 20-49 henkeä työllistävien yritysten jäämistä soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä varsinkin yhdistettynä paikallisen sopimisen laajentamiseen voisi olla tuhoisaa työehtojen laadulle sekä työpaikan neuvottelukulttuurille. Yhteistoimintalain noudattaminen ei voi käytännössä olla ongelma pienellekään yritykselle, jossa harjoitetaan vähänkään suunnitelmallisuutta.

Miksi ei vastusteta kaikkia heikennyksiä?

ASIA ei näe kokonaisuuden kannalta merkityksellisenä vastustaa kaikkea, vaan olemme valinneet jäsentemme kannalta haitallisimmaksi katsomamme seikat erityisiksi vastustuskohteiksi. Lisäksi jäsen- ja henkilöstöedustajakyselyistämme on ilmennyt, että hallituksen vakauttamistoimille löytyy jäsenistössämme myös paljon ymmärrystä.

Mitä ASIA on tehnyt ja aikoo tehdä?

ASIA on kuluneen syksyn ajan ollut mukana vaikutustyössä Akavan hallituksen sekä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vetämän kolmikantatyöskentelyn taustaryhmän kautta, ja joidenkin yksityiskohtien osalta olemme lobanneet ministereitä myös suoraan. Kaikkien palkansaajajärjestöjen ja keskusjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet näyttävät tämän hallitusohjelman tarkkarajaisuuden ja ehdottomuuden johdosta olevan pienet. Tässä vaiheessa emme ole jäsen- ja henkilöstöedustajakyselyidemme perusteella valinneet keinoksi myöskään työtaistelutoimenpiteitä. ASIA pyrkii jatkossakin vaikuttamaan yksittäisten hankkeiden etenemiseen em. tavoilla sekä viestinnällä.

Lue lisää hallitusohjelman työelämäkirjauksista sekä kannanotoistamme:

Orpon hallitusohjelma ASIAn jäsenten (ent. YTY) silmin: Neuvottelujärjestelmä ja työsuhdeturva

Orpon hallitusohjelma ASIAn jäsenten silmin: Talous ja ostovoima

Orpon hallitusohjelma ASIAn jäsenten silmin: Liikenne ja huoltovarmuus

Sirpa Leppäluoto
ASIAn työmarkkinajohtaja

 

Lue myös

Hallitusohjelman työelämään liittyvät kirjaukset pähkinänkuoressa