08.01.2024 | Blogit, Blogit
Orpon hallitusohjelma sisältää työntekijöiden asemaan vaikuttavia heikennyksiä enemmän kuin mikään hallitusohjelma historiassa aikaisemmin. Suurin osa alla läpikäydyistä hankkeista ei ole vielä kuitenkaan toteutunut, eikä varmaa ole, tulevatko ne toteutumaan sellaisenaan.
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutettaisiin hallitusohjelman mukaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Tällä hetkellä syyn on oltava sekä asiallinen että painava. Työntekijän takaisinottovelvollisuus poistettaisiin alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.
Jatkossa yhteistoimintalakia tulisi noudattaa vain niissä yrityksissä ja yhteisöissä, jotka työllistävät säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Tällä hetkellä raja on 20 työntekijää. Lisäksi yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvottelujen vähimmäisaikoja lyhennettäisiin puolella. Tämä mahdollistaisi mm. nopeammin toteutettavat irtisanomiset ja lomautukset. Lomautuksia helpottaisi myös hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan lomautusilmoitusaika lyhennettäisiin neljästätoista seitsemään päivään. Tätäkin voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.
Hallitusohjelman mukaan työsopimus olisi jatkossa mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Samalla lainsäädännössä on tarkoitus varmistaa, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Vielä ei ole tiedossa, miten tämä varmistaminen tapahtuisi.
Sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta muutettaisiin siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Lisäksi vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki on tarkoitus lakkauttaa.
Poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitettaisiin enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Tukityötaistelut asetettaisiin suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita olisivat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin. Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotettaisiin ja työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädettäisiin työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu.
Hallitus ilmoittaa lisäksi tahtotilanaan, että paikallinen sopiminen olisi yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Hallitus haluaa laajentaa paikallisen sopimisen edellytyksiä poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot.
Työlainsäädäntöä suunnitellaan lisäksi muutettavaksi niin, että yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen em. poikkeamismahdollisuudet edellyttävät, että työehtosopimuksen tekee työntekijöiden puolelta työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys. Tämän osalta merkittävin muutos olisi siis, että työnantajan puolella ei tarvita enää työnantajaliittoa, ja työntekijäpuolella myös valtakunnallisen yhdistyksen alayhdistys voi tehdä joustot mahdollistavan työehtosopimuksen.
Hallitus aikoo uudistaa työttömyysturvaa pidentämällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Ansioturvan tasoa on tarkoitus porrastaa nykytasosta siten, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle alkuperäisestä. Muita suunniteltuja muutoksia on mm. lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen sekä työttömyysturvan lapsikorotusten ja suojaosien poistaminen.
Työrauhauudistusten osalta lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan jo kesällä 2024. Paikallisen sopimisen edistämisen osalta työryhmän mietinnön on tarkoitus valmistua tammikuun 2024 lopussa ja hallituksen esityksen tulevan kevään aikana. Työmarkkinamallin osalta käydään vielä neuvotteluja työmarkkinaosapuolten välillä, ja asia etenee tavalla tai toisella ensi vuoden aikana. Työttömyysturvan osalta muutokset tulevat voimaan vuoden 2024 aikana asteittain, 1.1.2024 alkaen. Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki suunnitellaan lakkautettavaksi 1.8.2024 siten, että tukea saadakseen vapaa tai opinnot tulisi aloittaa sitä ennen (kevään 2024 yhteishaku on siirtymäsäännöksen mukaan liian myöhään). Muut muutoshankkeet edennevät vuosien 2024 ja 2025 aikana.
Näitä hankkeita kannanottoinemme on käsitelty tarkemmin useissa blogikirjoituksissamme ASIAn nettisivuilla, lisäksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n sivuilla olevista kirjoituksista löytyy ylempien toimihenkilöiden yhteisiä kannanottoja. Kerromme lisää uutiskirjeissä, kun meillä on uutta kerrottavaa asioiden etenemisestä ja mahdollisista vaikuttamistoimenpiteistämme.
Sirpa Leppäluoto
ASIAn työmarkkinajohtaja
Kirjoitus on julkaistu ASIAn jäsenlehdessä 4/2023
ASIAn kanta hallituksen ohjelmaan tiivistetysti