Unelma nelipäiväisestä työviikosta nousi vaalikevään ykkösaiheeksi sen jälkeen, kun brittitutkimus kertoi kokeilusta, jossa viikkotyöaika lyhennettiin 30 tuntiin, mutta palkka pysyi samana.

Brittitutkimukseen osallistuneissa kuudessakymmenessä yrityksessä havaittiin, että puolen vuoden seurantajakson jälkeen työntekijöiden työstressi ja työuupumus vähenivät.

Palkansaajan selkäydinreaktio tällaiselle uutiselle on tietenkin positiivinen. Kukapa ei haluaisi 20 prosentin vastikkeettoman palkankorotuksen? Mutta onko se realistista?

Esihenkilöliitossa meidän on mietittävä asiaa laajemmin. Osallistumatta Elinkeinoelämän keskusliiton puheenvuoroihin, joissa tutkimus ja johtopäätökset teilattiin täysin, niin minäkin kyseenalaistan nelipäiväisen työviikon realismin.

Iso osa puolueista, Akava sekä YTY ovat asettaneet tulevan hallituksen päätavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen 80 prosenttiin. Korkea työllisyysaste ei kuitenkaan ole tavoite sinänsä vaan väline. Tarvitsemme lisää verotettavia työtunteja, jos haluamme säilyttää nykyisten hyvinvointipalveluiden tason. Tarvitsemme enemmän liikettä taloudessa, emme vähemmän.

Monella alalla, kuten esimerkiksi hoiva- ja palvelualalla, tarvittaisiin uutta henkilökuntaa täyttämään tyhjennettyjä työvuoroja. Mistä löydämme 20 prosenttia lisää poliiseja, hoitajia ja tarjoilijoita?

Karu totuus on, että julkisen sektorin palvelut kuten koulut ja terveydenhuolto rahoitetaan osittain velkarahoituksella. Suomen julkisen sektorin velkaosuus on kasvanut ja oli reilut 71 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2022, kun Tanskan vastaava velkasuhde oli 32 prosenttia ja Ruotsin 33 prosenttia. Näillä mailla on nyt varaa käydä tätä pohdintaa, Suomella ei.

Ehkä selkein syy miksi Akava ei lähde tähän huutokilpailuun mukaan on se, että tämä asia ei sinänsä kuulu eduskuntapuolueille vaan työmarkkinaosapuolille. Jos olisimme YTYssä tai muissa akavalaisissa liitoissa sitä mieltä, että haluamme vain nelipäiväisen työviikon, niin nostaisimme sen itse esille Ylemmät toimihenkilöt YTN:n ja työnantajien välisissä työehtosopimusneuvotteluissa. Emme kaipaa siihen eduskuntaa tai lainsäädäntöä. Työehdoista neuvottelemme itse.

Ajatus nelipäiväisestä työviikosta tuntuu melko kaukaiselta ajatukselta, ainakin niin kauan kuin taistelemme sen puolesta, että asiantuntijat ja esihenkilöt pääsisivät tekemään edes viiden päivän työviikkoa. YTYn jäsenkyselyyn vastanneista 20 prosenttia kertoo tekevänsä viikon aikana töitä yli viisi tuntia enemmän kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. Kyselyyn vastanneista jäsenistä 38 prosenttia kertoo, että he eivät saa minkäänlaista korvausta työajan ulkopuolella matkustamisesta. Brysselin ja Tukholman lentokentillä istutaan ihan omalla ajalla.

Työajan lyhentäminen on YTYlle ja muille akavalaisille liitoille tärkeä tavoite. Mutta otetaan askeleet oikeassa järjestyksessä.  

Mats Nyman
YTYn toiminnanjohtaja

 

Lue lisää

Esihenkilöä haastavat tiimin jaksaminen ja muutostilanteet
YTYn hallitusohjelmatavoitteet