20.06.2023 | Blogit, Blogit
Turvallisuus ja muutokset toimintaympäristössä näkyvät vahvasti hallituksen ohjelmassa.
Talouden, kilpailukyvyn ja työelämän kehittämisen lisäksi YTYssä on totuttu seuraamaan myös liikenteen ja huoltovarmuuden kehittämistä. Akavassa ilmailun ja merenkulun asiantuntijat ovat keskittyneet nimenomaan YTYyn.
YTY julkaisi omat hallitusohjelmatavoitteensa lokakuussa 2022. Niissä peräänkuulutettiin muun muassa investointeja valtakunnallisen liikenteen perusinfrastruktuuriin, erityisesti liikenteen solmukohtiin. Tavoitteissa vaadittiin kauppamerenkulun toimintaedellytysten varmistamista sekä ilmailualan kilpailukyvyn varmistamista koko Suomessa. Lisäksi alleviivattiin henkilöstön merkitystä osana Suomen infraa. Liikenteen turvallisuus maalla, merellä ja ilmassa sekä eri tahojen työntekijöiden osaaminen on keskeistä huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta. Tästä syystä osaamisen taso kaikilla osa-alueilla on jatkossakin pidettävä korkeana.
Aloitetaan hallitusohjelma-analyysi positiivisista asioista.
Vaikka tuoreen hallitusohjelman kantava teema on julkisen talouden tasapainottaminen ja neljän miljardin euron leikkaukset, niin hallitus toteuttaa lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman. Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen panostetaan yhteensä noin 1,6 miljardin euron investointipaketilla. Osana investointiohjelmaa hallitus panostaa yhteensä 520 miljoonaa euroa korjausvelkaohjelmaan, jolla hillitään korjausvelan kasvua.
Suomalaisen merenkulun ja kattavan satamaverkoston toimintaedellytykset turvataan. Lisäksi laaditaan kansallinen lentoliikennestrategia, jossa linjataan Suomen lentoliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamisesta. Lentoyhteyksien kehittymistä koko Suomessa edistetään kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteuttamiseksi eli Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko säilytetään.
Sitten huolenaiheisiin.
Huoli liittyy valtion omistajapolitiikkaan. Hallitus aikoo valmistella uutta omistajapolitiikkaa ohjaavaa periaatepäätöstä jo tämän vuoden aikana. Samassa yhteydessä päivitetään niin sanottujen erityisyhtiöiden intressien luonne ja nykyisten valtionyhtiöiden omistusrajojen ajanmukaisuus. Erityistehtäväyhtiöistä tehdään hallituskauden alussa kokonaisarviointi, jossa arvioidaan nykyinen yhteiskunnallinen tarve kunkin yhtiön erityistehtävälle.
Kun moni meidän työntekijäryhmistämme työskentelee nimenomaan näissä valtion omistamissa erityistehtäväyrityksissä herää huoli, että tuore hallitus unohtaa pitkän aikavälin turvallisuusaspektit ja katsoo liikaa lukuja ja euroja. Hallitus kirjoittaakin ohjelmaansa, että valtionyhtiöiden pääomien käytön on oltava tehokasta ja että hallituskauden alussa arvioidaan valtion ei-listattujen yhtiöiden pääomatilanne ja mahdolliset ylipääomitukset puretaan.
Me haluamme, että valtio toimii pitkäaikaisena ja strategisena pääomistajana niissä yhtiöissä, joissa hoidetaan yhteiskunnallisesti tärkeitä palveluita.
Lopuksi kritiikkiä.
Turvallisuus ja muutokset toimintaympäristössä näkyvät vahvasti hallituksen ohjelmassa. Vaikka huoltovarmuus mainitaan ohjelmassa peräti 49 kertaa, siihen ei liitetä kertaakaan kotimaisen erityisosaamisen omaavan henkilökunnan saatavuuden merkitystä. Ihan niin kuin merenkulun ja ilmailun turvallisuudesta vastaavia asiantuntijoita saataisiin töihin noin vain. Näinhän ei ole. Tässä puhutaan yllättävän pienistä työntekijäryhmistä, joilla on pitkät ja vaativat koulutukset sekä kokemusvuodet takanaan.
On korkea aika todeta, että kotimainen osaaminen on osa huoltovarmuutta.
Mats Nyman Toiminnanjohtaja
Orpon hallitusohjelma ytyläisin silmin: Talous ja ostovoima Akavan työllisyyslinjaukset YTYn jäsenkysely 2022: yleiskorotukset takaavat palkankorotuksen kaikille - palkka nousee enemmän työpaikkaa vaihtamalla YTYn jäsenet ovat huolissaan julkisen talouden velkaantumisesta