19.06.2023 | Blogit, Blogit
Kuuden miljardin sopeutukset tarkoittavat kymmentä prosenttia koko valtion budjetista.
Porvarihallituksen ohjelma tuleville neljälle vuodelle sisältää niin YTYn jäsenistön vaatimia uudistuksia kuin palkansaajien makuun liian ideologisia rohtoja. Ennen kuin kritisoimme ohjelman yksityiskohtia, kannattaa zoomata ulos ja rehellisesti arvioida maan tilannetta missä ohjelmaa on kirjoitettu.
Se, että hallitus leikkaa ja saneeraa neljän miljardin edestä ei voi tulla kenellekään yllätyksenä. Puolueet olivat selkeäsanaisia asiasta jo ennen vaaleja ja saivat äänestäjiltä agendalleen vahvan mandaatin. YTYn jäsenkyselyssä marraskuussa 2022 jopa 68 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tulevan hallituksen tärkein tehtävä on saada julkinen talous tasapainoon. Jäsenistömme tietää hyvin, että jokainen velaksi otettu euro on tulevasta ostovoimasta pois.
Toinen johtoajatus Orpon ohjelmassa on, että emme pysty ylläpitämään nykyisiä hyvinvointipalveluita, ellemme saa kaikkia työvoimaan kuuluvia suomalaisia töihin. Vaikka palkansaaja reagoi näihin ehdotettuihin keppeihin ja piiskoihin kielteisesti, niin kannattaa muistaa, että toimet kohdistuvat eri työntekijäryhmiin.
Ylempien toimihenkilöiden sekä toimihenkilöiden työllisyysaste on jo Ruotsin ja Tanskan tasolla. Tosiasia on, että jos haluamme nostaa työllisyysastetta, niin toimenpiteet pitää kohdistaa nimenomaan vain ammatillisen koulutuksen saaneille ja vailla tutkintoa omaaville työntekijöille. Ytyläisten osuus hallitusohjelman niin sanotussa piiskaryhmässä on varsin pieni.
Zoomataan lähemmäksi ja mennään yksityiskohtiin.
YTYn omissa hallitusohjelmatavoitteissa vaadittiin ansiotuloverojen alentamista kaikissa tuloluokissa. Orpon hallituksen lupaamat veronalennukset ovat aika vaatimattomat, noin 400 miljoonaa euroa neljässä vuodessa, ja ne kohdistuvat eniten pieni- ja keskituloisiin. Toisaalta on ehkä hyvä myöntää, että nykyinen inflaatiotaso ei ole otollinen veronalennuksille samoihin aikoihin, kun Euroopan keskuspankki edelleen nostaa korkoja. Toivottavasti hallitus palaa tähän kysymykseen kauden loppupuolella, sillä häviämme edelleen ostovoimakilpailussa suhteessa muihin pohjoismaihin.
Kuuden miljardin sopeutukset tarkoittavat kymmentä prosenttia koko valtion budjetista. Esimerkiksi koko oikeusjärjestelmän lakkauttaminen ministeriöineen, tuomioistuimineen ja vankiloineen toisi vain 1,1 miljardin säästöt. Jokainen säästetty euro tulee näkymään ja tuntumaan.
Hallitusohjelman työttömyysturvakeikkauksia tutkiessa jää epäselväksi, oliko tavoitteena työllisyysasteen nostaminen vai menosäästöt. Ehdotetussa mallissa työttömyysturvan päivärahoja porrastetaan työttömyyden pitkittyessä, mutta kestoa ei sentään lyhennetä. Tämä on sinänsä hyvä kompromissi YTYn jäsenistön silmissä, sillä keski-ikä on jo ylittänyt 50 ikävuoden. Samalla on syytä ihmetellä, miksi Akavan ehdottama lineaarinen malli ei kelvannut porvarihallitukselle. työttömyysturvan pituus olisi laskettu työuran pituuden mukaan. Puhdasta vakuutusmallia vastaan sotii nykyinen käytäntö, missä puolen vuoden työllä voit saada kokonaisen vuoden ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Akavan malli olisi nostanut työllisyyttä varmemmin kuin hallituksen leikkaukset.
Palautetaan vielä mieleen YTYn hallituksen lokakuussa 2022 hyväksymät hallitusohjelmatavoitteet tulevalle kaudelle. Siinä päätavoitteena oli työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Siihen päästään viiden välitavoitteen kautta:
Orpon hallitusohjelmasta löytyy siis kaikupohjaa YTYn ehdottamiin tavoitteisiin.
Pitää ehkä myös muistaa, että osa kevään kohuleikkauksista olivat näköjään uutisankkoja. Hallitus ei poista palkansaajamaksujen verovähennystä eikä poista ammattiliittojen verovähennysoikeutta. Sosiaaliturvaa yksinkertaistetaan mutta uusi yleistuki pysyy vastikkeellisena.
Työttömyysturva pysyy itsenäisenä eikä sitä liitetä yleistukeen. Tosin hallitus aikoo edelleen selvittää niin sanotun universaalin ansiosidonnaisen mallin käyttöönottoa. Se olisi selkeä heikennys hyvin hoidetun KOKO-kassan jäsenille. Pitää siis varmistaa, että hanke jää pelkäksi selvitykseksi.
Mats Nyman Toiminnanjohtaja
Akavan työllisyyslinjaukset YTYn jäsenkysely 2022: yleiskorotukset takaavat palkankorotuksen kaikille - palkka nousee enemmän työpaikkaa vaihtamalla YTYn jäsenet ovat huolissaan julkisen talouden velkaantumisesta