Lakkoilemaanhan tässä jouduttiin, mutta tärkeän asian puolesta. Ylemmät toimihenkilöt ovat olleet valtakunnansovittelijan luona, mutta emme ole saaneet sovintoesitystä.

Työtaistelut

Edelliseen lehteen kirjoitin: ”Neuvottelukierros on tätä kirjoitettaessa sellaisessa vaiheessa, että ratkaisuja ei olla vielä saatu.” Valitettavasti tätäkin juttua kirjoittaessani helmikuun ensimmäisenä päivänä tilanne on edelleen sama.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN on julistanut teknologiateollisuuden sopimusalalle kaksi lakkoa, joista ensimmäinen ajalle 1.-3.2.2023. Lakko koskee noin kymmentä yritystä ja noin 5 000 ylempää toimihenkilöä. Sovittelua valtakunnansovittelijan luona yritettiin viime metreille saakka, mutta YTN:lle ei annettu edes sovintoesitystä.

Kuva: Lakkovahtina ABB:n portilla YTYn Janina Hirvelä ja Enni Nirhola sekä YTYläinen luottamushenkilö Nina Stiles

Teollisuusliitolle sitä vastoin annettiin viime viikolla sovintoesitys, jonka Teknologiateollisuuden Työnantajat ry hyväksyi ja Teollisuusliitto hylkäsi. Tarjolla oli yleiskorotusta vain 2,8 prosenttia, työantajakohtaista erää 0,7 prosenttia ja 250 euron kertaerä (jolle oli laskettu 0,6 prosentin kustannusvaikutus). Tämä ei olisi kelvannut YTN:llekään. Valitettavasti ylemmille toimihenkilöille saatetaan tarjota jopa vielä heikompaa ratkaisua kuin työntekijöille.

YTN on julistanut myös toistaiseksi voimassa olevan venymiskiellon koko teknologiateollisuuteen sekä suunnittelu- ja konsulttialalle. Se tarkoittaa, että ylitöitä ei tehdä, työasioissa ei matkusteta vapaa-ajalla eikä saldoa saa kerryttää. Venymiskielto koskee noin 90 000 ylempää toimihenkilöä.
Sovittelun päätyttyä tuloksettomana tammikuun viimeisenä päivänä YTN julisti toisenkin lakon ajalle 15.-17.2.2023. Tämäkin lakko on kohdennettu tiettyihin yrityksiin, mutta on edellistä laajempi, koskien noin 20 000 ylempää toimihenkilöä.

Mistä riidellään?

Erimielisyys koskee sekä palkankorotusten tasoa että yleiskorotuksen osuutta. Palkat eivät ole pysyneet inflaation perässä ja myös ylempien toimihenkilöiden ostovoima on merkittävästi heikentynyt. Useat ekonomistit sanovat, että ostovoiman heikentyminen on merkittävin tekijä mahdolliseen taantumaan ajautumisessa. Tämän johdosta riittävät palkankorotukset olisivat tärkeitä myös yleisen taloustilanteen kohentamiseksi.

Yritykset ovat tehneet erinomaisia tuloksia, mutta jättiosingot kasvattavat vain harvojen ostovoimaa. Työantaja torjuu vaatimuksiamme vedoten kilpailukykyyn, mutta tässä arvioinnissa tulisi huomioida tärkeimmät verrokkimaat. Esimerkiksi Saksan suurin ammattiliitto IG-Metall neuvotteli työntekijöilleen tälle vuodelle 5,2 prosentin korotuksen sekä 3 000 euron verottoman kertakorvauksen. Ensi vuonna korotus on 3,3 prosenttia.  

Toivo elää

Muilla aloilla YTN neuvottelee normaalisti, mutta neuvottelut koskevat tässä vaiheessa työehtosopimusten tekstikysymyksiä. Työnantajapuoli on kieltäytynyt neuvottelemasta palkankorotuksista ennen kuin viennistä eli käytännössä teknologiateollisuudesta saadaan ratkaisu.
YTN on neuvotellut teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta viime syyskuusta lähtien. Lakko oli vasta viimesijainen keino neuvottelujen vauhdittamiseksi, mutta muuta vaihtoehtoa ei nyt nähty. Pidetään peukkuja sille, että saadaan hyvä neuvottelutulos!

Sirpa Leppäluoto
Työmarkkinajohtaja, YTY

Kirjoitus julkaistaan vuoden ensimmäisessä YTY-jäsenlehdessämme, joka ilmestyy 16.2.2023.

Lisätietoja:
YTN/ TES ja sopimustoiminta / Neuvottelut
Miksi tarvitaan työehtosopimuksia?