Olympiakomitean hanke ravistelee luutuneita mielikuvia. Yksi päätöksentekopaikoille kouluttautuvista naisista on ytyläinen projektipäällikkö Kaisa Suominen.

Ilmoitus alkavasta Johtaa kuin nainen -koulutuksesta ei olisi viime kesänä voinut mitenkään tulla salolaiselle Kaisa Suomiselle, 35, parempaan saumaan. Jokunen vuosi aikaisemmin Microsoftin leivistä vapaaehtoisen paketin kanssa lähtenyt nainen oli hoitanut kahta pientä poikaansa kotona ja mietti nyt uralleen uutta suuntaa. Suominen haki vuoden kestävään koulutukseen ja tuli valituksi 20 liikunnan ja urheilun parissa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla toimivan naisen joukkoon.

Johtaa kuin nainen –koulutus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön, Olympiakomitean ja Paralympiakomitean Suomi 100 – haastekampanjaa tasa-arvon edistämiseksi liikunnassa ja urheilussa. Koulutuksen avulla halutaan kannustaa lisää naisia hakeutumaan esimerkiksi seurojen johtopaikoille ja valmentajiksi. Suomiselle se istui täsmälleen, sillä naisella on jo parin vuosikymmenen urheilutausta, ensin jääkiekkoilijana ja sittemmin salibandyn puolella moniosaajana.
- Näin ilmoituksen ja ajattelin heti, että se on kuin minulle tehty. Vuodet kotiäitinä olivat tietysti varsinaista paikallisen projektinhallinnan intensiivileiriä, mutta kaipasin sekä seuratoimintaa, että töihin paluuta silmällä pitäen uutta osaamista ja tuoretta näkökulmaa, Suominen kertoo.

Huviksi ja hyödyksi

Suominen perusti vanhojen pelikavereittensa kanssa vuonna 2008 Saloon salibandyseuran nimeltä Huvinsa Kullakin (HuKu), joka alun perin painotti tyttöjen ja naisten harrastamiseen. Ensin touhu käynnistyi pienellä porukalla, mutta lähti sitten lumipallotyyppisesti laajenemaan.
- Olimme muutaman vuoden ajan yhden joukkueen seura ja aloitimme alueen alimmalla, nelosdivarin tasolla. Pian nousimme kiivasta vauhtia ja olimmekin jo kakkosdivarissa. Se sai miettimään, että alue kaipaisi ehkä enemmän tyttöjen salibandytoimintaa.
Niinpä seura alkoi tarjota tyttöjunioreille harrastusmahdollisuuksia ja ne otettiinkin isolla innolla vastaan. Vuonna 2012 toiminta olikin kasvanut jo kahden aikuisjoukkueen sekä tyttöjunnujen seuraksi. Viime vuosina seura on tarjonnut harrastusmahdollisuuden myös perheen pienimmille pojille.
Suominen toteaa, että Johtaa kuin nainen -koulutus on tarjonnut mainioita työvälineitä kasvaneen seuran tarpeisiin.
- Se antaa tuuppauksen juuri oikeaan suuntaan ja muistuttaa, että naiset ovat seuran johdossa ja valmentajina päteviä tyyppejä ja heillä on myös urheilun maailmassa mielipiteitä, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi.
Ihan erityisesti Suominen kiittää keskusteluja hankkeen kautta saamansa mentorin, TuNMKY:n urheilutoiminnanjohtajan ja entisen maajoukkuekoripallovalmentajan Marja "Maikku" Miettisen kanssa.
- Ne auttoivat hahmottamaan vahvuuksiani ja saivat laittamaan myös CV:n parhaaseen terään. Koulutusjaksojen edetessä olen saanut ihan uudenlaista tukea osaamiselleni, koulutuksen toiseksi viimeistä lähijaksoa pian aloittava Suominen kiittelee. 

Irti sukupuolistereotypioista

Johtaa kuin nainen -hanke on kehitetty tasa-arvotyöstä palkitun Valmentaa kuin nainen -hankkeen saamien hyvien palautteiden pohjalta. Miksi naisille sitten tarvitaan omia johtaja- ja valmentajakoulutuksia? Johtaa kuin nainen -hankeen projektipäällikkö Sari Kuosmanen Olympiakomiteasta toteaa, että tämän vuoden alussa julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä selvitys liikunnasta ja tasa-arvosta näyttää, että naiset ovat edelleen vahvasti vähemmistössä liikunnan ja urheilun päätöksenteossa.
- Muutosta oikeaan suuntaan tapahtuu koko ajan myös urheilun maailmassa, mutta naisten määrä vähenee sitä mukaan, mitä lähemmäs huippu-urheilun kärkeä liikutaan. Seurojen ja lajiliittojen toiminnanjohtajista on naisia 34 prosenttia, hallituksissa 32 prosenttia ja puheenjohtajista vain noin 16 prosenttia, Kuosmanen valottaa.
Hankkeiden nimillä halutaan haastaa luutuneita näkemyksiä ja muistuttaa, että sekä johtamisessa että valmentamisessa kyse on taidosta ja näkemyksestä, eikä suinkaan sukupuolista. Vuodesta 2013 asti toiminut Valmentaa kuin nainen -hanke on tavoittanut jo satoja naisia ympäri Suomen ja toiminta sen puitteissa on ollut monipuolista.
- Olemme koonneet esimerkiksi saman alueen palloilulajien parissa toimivia valmentajia yhteen toisiaan sparraamaan. Olemme myös kannustaneet aktiiviselta urheilu-uraltaan eläköityviä naispelaajia hakeutumaan valmennustehtäviin ja järjestäneet paljon koulutuksia ja mentorointiohjelmia, Kuosmanen kertoo.
Miesvaltaisessa toimintaympäristössä tilaisuus puhua naisosaajien kesken on otettu ilolla vastaan. Seurojen ja lajiliittojen johtotehtäviin tähtääville suunnattu Johtaa kuin nainen -hankekin herätti valtavan kiinnostuksen. Kuosmanen toivoo, että sille saadaan jatkoakin.
- Meillä on selvästi vielä tarvetta tilaisuuksille päästä puhumaan johtamisen kysymyksistä samassa tilanteessa olevien naisten kesken.

Potkua urheiluun ja uudelle uralle

Myös Kaisa Suominen pitää tärkeänä, että naisia urallaan eteenpäin kannustavaa koulutusta olisi jatkossakin tarjolla. Hän tuumaa, että Johtaa kuin nainen -koulutuksen parasta antia on ollut toisten liikunnan ja urheilun parissa toimivien naisten tapaaminen ja kokemusten vaihtaminen. Mukaan valittujen porukka on tarjonnut valtavasti voimaantumisen kokemuksia.
- Mikä osaaminen siinä ryhmässä onkaan! On ollut todella mielekästä kuunnella, millaisten kysymysten parissa ihmiset ovat työskennelleet ja toimineet niin ammattinsa kuin urheiluharrastamisenkin alueilla. Porukassa on voimaa ja verkostoituminen on ihan mahtava juttu.
Suominen kiittää, että myös hänen oma lajiliittonsa, Suomen Salibandyliito on ollut mukana tukemassa hanketta.
- Se, että mahdollisimman moni oman lajin piirissä saa lisäpätevyyttä myös johtamistehtävissä toimimiseen, vie koko lajia eteenpäin.
Johtaa kuin nainen -hankkeen edut eivät jääneet urheiluseuran hyödyiksi, vaan Suominen on saanut mukaan lähtemisen seurauksena myös uuden uran. Hän on vuoden alusta toiminut salolaisen sopimusvalmistajayrityksen projektipäällikkönä. Uudessa työssä hän laittaa koulutuksesta saamiaan valmiuksia käyttöön joka päivä.
- Samalla tavalla joukkuepelaamisesta on kyse tiimin kanssa toimimisesta ja oikeiden ihmisten saamisesta oikeille pelipaikoille. Myös työelämässä tähdätään yhteiseen tavoitteeseen. Urheilun ja työelämän maailmat ovat siis yllättävänkin samankaltaisia, Suominen tuumaa.

Teksti Ani Kellomäki Kuva Jani Laukkanen Julkaistu YTY-lehdessä 2/2018