02.05.2022 | Työelämä, Työelämä
Monet asiantuntijat tekevät jatkuvasti enemmän töitä, kuin mitä sovittu työaika edellyttäisi. Silti ylityökorvauksia maksetaan harvoin. Mistä tämä johtuu?
Aluksi on tärkeää erottaa toisistaan lain tarkoittama ylityö ja muu työ, mitä tehdään säännöllisen työajan ulkopuolella. Työaikalain mukaan kyseessä on ylityö silloin, kun työn tekemiselle on ollut työnantajan aloite. Oikeuskäytännössä on vakiintunut, että ylityökorvaus tulee maksaa myös työstä, jota on tehty ylityönä työnantajan tieten ja hiljaisella suostumuksella. Jos kyse ei ole edellä kuvatut edellytykset täyttävästä työstä, ei ylityökorvausta tarvitse maksaa. Käänteisesti, mikäli kyseessä on ylityö, on ylityökorvaus vähäisiä poikkeustilanteita lukuun ottamatta maksettava. Ylityön teettäminen edellyttää aina työntekijän suostumusta.
Työaikalain mukaan liukuvan työajan ollessa käytössä ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että myös tällöin voi kuitenkin olla kyse työnantajan hiljaisesta suostumuksesta.
Mikäli työntekijä tekee työtä säännöllisen työajan ulkopuolella omasta aloitteestaan ja ilman ulkoista painetta, ei kyseessä ole ylityö. Tällainen työ voi jäädä kokonaan korvaamatta, mikäli työpaikalla ei ole käytössä järjestelmää työn korvaamiseksi. Usein asiantuntijatyössä on kuitenkin käytössä liukuva työaika ja joskus myös työaikapankki. Näiden avulla tehtyä työtä korvataan vapaa-ajalla (saldovapaat) tai harvemmin rahalla. Merkittävin ero ylityökorvauksiin on, että saldotunnit korvataan yleensä yksi yhteen, kun taas ylityötunnit korvataan korotettuna.
Ylityön ja edellisessä kappaleessa kuvatun oma-aloitteisen työn välissä onkin sitten laaja harmaa alue. Varsinkin asiantuntijoilla on usein muita kuin esihenkilön asettamia määräaikoja ja tapaamisia, ja työmäärä kasvaa helposti liian suureksi. Asiantuntija haluaa yleensä tehdä työnsä hyvin ja hoitaa asiat vaikka iltatyönä.
Asiantuntijatyöhön olennaisesti kuuluu itsenäisyys, eikä esihenkilö yleensä valvo mitä asiantuntija päivän mittaan tekee. Näin ollen lain edellytys työnantajan aloitteesta ylityöhön ei ole erityisen relevantti asiantuntijatyössä. Edes työnantajan tietoisuudesta ja hiljaisesta hyväksynnästä ei voida välttämättä puhua, kun työ on riittävän itsenäistä.
Lisäksi varsinkin työnantajapuolella herkästi ajatellaan, että liukuva työaika on juuri sitä varten, että työntekijä voi hoitaa ruuhkahuippuja ”itse valitsemanaan ajankohtana”, esimerkiksi myöhään illalla. Mahdollisuus saldotuntien keräämisen ei kuitenkaan tarkoita, ettei ylityökorvauksia pitäisi edellytysten täyttyessä maksaa. Asiantuntija voi olla oikeutettu ylityökorvaukseen esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on edellyttänyt tietyn työn valmistuvan tiettynä ajankohtana – kun työnantaja on tiennyt, ettei työn suorittaminen säännöllisessä työajassa onnistu.
Monilla työpaikoilla on edelleen vahva kulttuuri, jossa pitkiä päiviä ja venymistä kaikkina vuorokaudenaikoina arvostetaan. Tällaisen ajatellaan kuuluvan työnkuvaan ja olevan edellytys ylenemiselle. Siksi monet asiantuntijat puurtavat hiljaa eivätkä edes kirjaa kaikkia tuntejaan ylös. Siltä osin kuin tunnit kirjataan, voi saldovapaiden pitäminen olla käytännössä hankalaa, jos työtä on jatkuvasti liikaa.
Harmaata ylityötä tehdään paljon myös siksi, että monilla työpaikoilla työaikalain soveltamisalaa luullaan todellista paljon suppeammaksi.
”Olen esimiesasemassa eikä minulla ole työaikaa.” ”Teen itsenäistä asiantuntijatyötä, ei tähän sovellu työaikalaki.”
”Olen esimiesasemassa eikä minulla ole työaikaa.”
”Teen itsenäistä asiantuntijatyötä, ei tähän sovellu työaikalaki.”
ovat yleisiä hokemia, joita moni työntekijä itsekin ylpeänä viljelee.
Asiantuntijatyössä kuitenkin joitakin harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ollaan työaikalain ulkopuolella vain silloin, kun kyse on koko yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisesta, taikka siihen rinnastettavasta itsenäisestä tehtävästä. Rinnasteinen tehtävä ei ole esimerkiksi keskijohtoon kuuluva esihenkilötehtävä, eli tällainenkin henkilö kuuluu työaikalain piiriin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ylityökorvaus on maksettava ja ko. esihenkilö-työntekijän suostumus saatava ylitöihin.
Usein myös törmää oletukseen, että ylityökorvaukset voisivat sisältyä kuukausipalkkaan. Näin ei ole, mutta erillisestä kuukausikorvauksesta voidaan sopia. Tämä edellyttää, että työntekijän pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muiden työntekijöiden työtä. Kiinteästä korvauksesta voidaan sopia myös joustotyösopimuksen tehneiden asiantuntijoiden kanssa, mutta joustotyösopimus on harvinainen – sitä ei pidä sekoittaa liukuvaan työaikaan. Joissakin työehtosopimuksissa mahdollistetaan lisäksi paikallinen sopiminen erillisestä kuukausikorvauksesta laajemminkin.
Etänä tehty työ on työaikalain näkökulmasta työaikaa samalla tavalla kuin työnantajan toimipisteessä tehty työ. Usein törmää kuitenkin työpaikkojen käytäntöihin, joiden mukaan etätyössä ei voi hyödyntää liukumia tai tehdä ylityötä. Nämä lienevät jäänteitä vanhasta työaikalaista, jossa etätyö oli erilaisessa asemassa. Etätyösopimuksia ja -ohjeistuksia voi toki olla monenlaisia, mutta ylityötä koskeva sääntely on työntekijän hyväksi pakottavaa. Nykyaikaa olisi joka tapauksessa ajantasaistaa työajanseurantajärjestelmät sellaisiksi, että etätyö tunnistetaan samanlaiseksi työksi kuin toimistolla tehtävä työ.
On työnantajan vastuulla seurata käytettyä työaikaa ja huolehtia riittävästä resursoinnista. Työnantajalla on työturvallisuussääntelynkin perusteella vastuu huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Asiantuntijalla on toki itselläänkin vastuu työajastaan huolehtimisesta. Jos työtä on jatkuvasti liikaa, kannattaa ottaa työkuorma puheeksi oman esimiehensä kanssa ja muutenkin reagoida tilanteeseen. Kannattaa olla aktiivinen myös oman työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen/valtuutetun suuntaan, sekä tarvittaessa olla YTYn työsuhdeneuvontaankin yhteydessä. Myös aluehallintovirastot valvovat työaikalainsäädännön noudattamista.
Jos haluaa varmistaa oikeuttaan ylityökorvauksiin, kannattaa lisäksi nimenomaisesti kertoa esihenkilölleen, ettei jokin projekti tule valmiiksi säännöllisenä työaikana ja kysyä, kuinka toimitaan.
Liukuva työaika tarkoittaa sitä, että työntekijä saa itse vaikuttaa työaikoihinsa. Plus-saldoja ei tarvitse tehdä sitä varten, että työtä on liikaa. Mikäli asiantuntijat vaatisivat ylityökorvauksia enemmän, saattaisi se motivoida työnantajaa hankkimaan lisää resursseja.
Katso myös Tietopankki työsuhteesta >> Työaika
Kirjoittaja: Sirpa Leppäluoto YTYn työmarkkinajohtaja
Kirjoitus on julkaistu YTY-lehden numerossa 02/2022. Kuvituskuvat: Adobe Stock.