Tunteet vaikuttavat työntekijän hyvinvointiin, aikaansaamiseen ja lopulta koko organisaation menestykseen. Hyvä johtaminen huomioi ja hyödyntää tunteet. Esimerkiksi innostus on tehokasta polttoainetta työntekoon. Sen sijaan tunne epäoikeudenmukaisuudesta on työpaikalla erityisen vaarallinen.

Antoiko työkaveri palautetta piikikkääseen sävyyn? Tulitko ohitetuksi palaverissa? Kohteliko esihenkilö tiimiläisiä epäreilusti? Kalvavatko yt-neuvottelut tai jatkuvat muutokset mieltä?

Vai humahtiko päähän innostus, kun työkaveri osasi sanoa kannustavat sanat ja avitti tällä tavoin työtehtävän etenemistä? Tai huomasiko pomo hankalan tilanteesi ja ymmärsi auttaa juuri oikealla hetkellä?

Kaikissa yllä kuvatuissa tilanteissa on tunteet pelissä. Tunteilla on väliä työnteossa ja työpaikoilla.

Negatiivisia tunteita herättävät asiat, kuten erilaiset uhat, vaativat aivojen tiedonkäsittelyresursseja ja saattavat siksi heikentää esimerkiksi lähtökohtia luovuudelle. Aivojen kapasiteettia kuluu keskittyneen työnteon sijaan sen pohtimiseen, miksi työkaveri sanoi ikävästi ja miksi nyt tuntuu pahalta.
 
– Tunneinformaation, vaikkapa työkaverin arvostelevan katseen, tiedostamatonkin käsittely kuluttaa aivojen voimavaroja, kertoo neurologian erikoislääkäri ja TAYS:n Käyttäytymisneurologian tutkimusryhmän johtaja Kaisa Hartikainen.

Ja sitten hyvät uutiset. Positiiviset tunteet ovat arvokasta työnteon käyttövoimaa – energiaa, joka vaikuttaa työsuoritukseen, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

– Tunne on energiaa. Tunteet ovat ratkaisevassa roolissa motivaation näkökulmasta. Ne saavat meidät toimimaan, sanoo Kestävä aivoterveys -hankkeen projektipäällikkö Mirva Kolonen Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Esihenkilö- ja johtamistehtävissä työskentelevien olisi hyvä olla kiinnostuneita tunteista.

– Tunteet ovat tiedonkäsittelyn, toiminnan ja oikeastaan kaiken juuri. On tärkeää tunnistaa tunteiden merkitys tuloksellisuudelle, Kolonen jatkaa.

Työpaikoilla tunteet olisi suotavaa hyväksyä osaksi työskentelykulttuuria. Hyvät tunnesäätelytaidot ovat osa työyhteisön kompetenssia.

Vaikka olemme erilaisia ilmaisemaan tunteemme, meillä kaikilla tunnereaktiot näkyvät aivoissa ja vaikuttavat laajemminkin kehon toimintoihin. Tunteet vaikuttavat autonomisen hermoston toimintaan, mikä näkyy mm. verenpaineen ja sykkeen muutoksina. Silloinkin kun tunnesignaali on vähäinen tai tunneilmaisu niukkaa, aivoihin kohdistuvat tunnevaikutukset saattavat olla merkittäviä työn tekemisen kannalta.

Kuva: Kaisa Hartikainen ja Mirva Kolonen työskentelevät Kestävä aivoterveys -hankkeessa. Sen päämääränä on kehittää keinoja työntekijöiden aivoterveyden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Painopiste on kognitiivisessa ja affektiivisessa ergonomiassa, itsensä johtamisessa ja eettisessä kuormituksessa.

Hyvä johtaminen huomioi ja hyödyntää tunteet

Kognitiivisen ergonomian keinoin voidaan vaikuttaa työnteon sujuvuuteen, jouhevuuteen ja tuloksellisuuteen sekä aivojen hyvinvointiin. Huomio kiinnittyy aivojen kykyyn vastaanottaa, käsitellä ja muovata tietoa. Kognitiivisella ergonomialla pyritään tukemaan aivojen tiedonkäsittelytoimintoja ja toisaalta vähentämään tekijöitä, jotka kuormittavat tai heikentävät niitä, kuten keskeytyksiä ja häiriötekijöitä.

Yhtä lailla työntekoon ja työn sujuvuuteen vaikuttaa affektiivinen ergonomia. Affektiivisessa ergonomiassa mielenkiinto kohdistuu tunteisiin, arvoihin, eettisiin käsityksiin ja siihen, miten nuo kaikki vaikuttavat työsuorituksiin ja työhyvinvointiin.

– Osa affektiivisen ergonomian keinoista on tuttuja hyvästä johtamisesta: pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja avoimeen tiedonkulkuun, epäonnistumisten hyväksyminen, mahdollisuus vaikuttaa asioihin sekä auttamisen kulttuuri, listaa Hartikainen.

Ensimmäinen askel affektiivisen ergonomian kehittämisessä on ymmärtää, että tunteilla on merkitystä työntekijän hyvinvointiin, aikaansaamiseen ja lopulta koko organisaation menestykseen.

Esihenkilötyössä tunnetaidot ovat hyödyllisiä. Niitä suorastaan vaaditaan.

– On osattava olla antennit pystyssä työilmapiirin ja työntekijöiden tunnetilojen suhteen. Avoin ja hyväksyvä tapa keskustella on hyvä lähtökohta, Hartikainen sanoo.

Hän kannustaa ruokkimaan myönteisiä tunteita. Arvostava ilmapiiri, positiivinen palaute, innostus, motivaatio ja onnistumisen kokemukset ovat valtava voimavara työnteon arjessa.
Tunne epäoikeudenmukaisuudesta on työpaikalla erityisen vaarallinen

Jos hyvin käy, työpaikalla voi elää todeksi yhtä ihmisen tärkeimmistä tunteista. Se on tunne yhteenkuuluvuudesta.

Hartikainen viittaa ihmiseen sosiaalisena eläimenä, jonka hengissä säilymiselle yhteisö ja yhteistyö ovat olleet tärkeitä. Jos ihminen joutuu ryhmän ulkopuolelle, hän kokee tilanteen uhkaavaksi.

– Jos ihminen saa sosiaalisen signaalin, ettei hän ole hyväksytty yhteisössä, uhkaärsyke aivoille on voimakas. Aivot käyttävät voimavaroja uhan minimoimiseen, mikä varastaa voimavaroja perustehtävän tekemiseltä.

Toinen tärkeä tunne työelämässä on ennustettavuus: on mukava tietää, mitä tapahtuu seuraavana päivänä, mitä puolen vuoden päästä.

Moni myös nauttii autonomian tunteesta eli mahdollisuudesta vaikuttaa työhönsä.

– Se nojaa neurotieteeseen ja ymmärrykseen aivojen tunnetoiminnoista, eli samalla lailla kuin kognitiivinen ergonomia pohjaa ymmärrykseen aivojen tiedonkäsittelytoiminnoista, affektiivinen ergonomia huomioi aivojen tunnetoiminnot. Aiemmin on ajateltu, etteivät tunteet kuulu työpaikalle, mutta koska tunteet vaikuttavat kaikkeen toimintaamme, niitä ei voi ohittaa, vaan ne tulee huomioida myös työssä. Tiedetään, että tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen ja tiedonkäsittelyyn, ja niillä on keskeinen merkitys esimerkiksi päätöksenteossa. Päätöksiä luullaan monesti tehtävän järjellä, vaikka tunnesignaalit vaikuttavat keskeisesti päätöksentekoon usein tiedostamattakin, sanoo pari vuosikymmentä affektiivisen neurotieteen parissa työskennellyt Hartikainen.

Kolonen ehdottaa yrityksiä kirjaamaan strategioihinsa affektiivista ergonomiaa tai laajemmin aivoterveyttä kohentavia tavoitteita. Kun aivoterveys mainittaisiin strategiassa asti – mikä olisi Suomessa poikkeuksellista – se kannustaisi pohtimaan, miten työ kuormittaa aivoja ja miten palautumista voitaisiin tukea.

Tiivistelmä artikkelista Hyvä johtaminen huomioi ja hyödyntää tunteet, joka on julkaistu YTY-lehdessä 04/2021. Kirjoittaja Iida Ylinen, kuva Jani Laukkanen.

 

Lue lisää:

YTYn työsuhdeneuvonta palvelee kaikkia jäseniä

Tarvitsetko nopean vastauksen johonkin työelämäkysymykseen?

Haluatko kuullä lisää jäsenyydestämme?