04.05.2023 | Työelämä, Työelämä
Miten omaa tilipussia voi kasvattaa? Mikä merkitys on omalla henkilökohtaisella palkkaneuvottelulla?
Marraskuussa 2022 toteutettuun YTYn jäsenkyselyyn kokopäivätyössä olleista vastaajista 58 prosenttia ilmoitti, että heidän kokonaisansionsa olivat vuoden aikana nousseet keskimäärin 12 prosenttia edellisvuodesta. Kolmasosa vastaajista ilmoitti, että heidän ansiotasonsa on pysynyt ennallaan.
Ytyläisten palkkakehitys on ollut positiivinen viimeiset 20 vuotta. Vuodesta 2002 ytyläisten keskipalkka on noussut 1 597 euroa ja mediaanipalkka 1 516 euroa. Marraskuussa 2022 keskipalkka oli noussut 200 eurolla 5 221 euroon kuukaudessa.
Graafi: YTYn jäsenistön ansiokehitys (euroa kuukaudessa) vuosina 2002-2022
Merkittävin palkan muutokseen vaikuttanut yksittäinen tekijä oli yleiskorotus. Sen ilmoitti saaneensa 64 prosenttia vastaajista.
Toiseksi yleisin syy palkan kehittymiselle oli henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä korotus, jonka oli saanut kolmannes vastaajista. Vastaajista 12 prosenttia ilmoitti ansiokehityksen syyksi työtehtävien vaihtamisen ja 10 prosenttia työnantajan vaihtamisen.
Koko ansiotason nousu ei ole siis toteutunut pelkästään työehtosopimusten yleiskorotusten kautta, vaan moni asiantuntija ja esihenkilö nostattaa palkkaansa omilla henkilökohtaisilla työsopimuksilla. Tästä muodostuu niin kutsuttu palkkaliukuma, eli sopimuskorotuksen ylittävä ansiokehityksen osa.
Mikä merkitys on omalla henkilökohtaisella palkkaneuvottelulla?
Työn ja talouden tutkimus LABORE (taloudellinen tutkimuslaitos) on analysoinut Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoa ja todentanut, että yksilön oma aktiivisuus korostuu palkkaneuvotteluissa.
Reaalipalkkojen muutokset -taulukossa (alla) palkansaajat on jaettu kolmeen ryhmään: Jatkajat nykyisissä työtehtävissä, Työtehtävien vaihtajat yrityksen sisällä ja kolmannessa sarakkeessa on Työpaikan vaihtajat.
Taulukon lähde: Labore 2023. Laskelmat Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoista
Sinisellä merkityt luvut kertovat, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkankorotukset ovat tasoittuneet Jatkajien keskuudessa kahdenkymmenen vuoden aikana. Huomionarvoista tässä on ensinnäkin se, että korotusten erot ovat jatkajien koulutuserojen välillä aika pienet. Työehtosopimusten yleiskorotukset ovat siis edelleenkin hyvin solidaarisia ja varmistavat koko työvoiman positiivisen ansiokehityksen. Tulos on looginen, sillä myös neuvotteluissa käytetty valta tai painostuskeinojen tehokkuus perustuu joukkovoimaan.
Työtehtävien vaihtajien (toinen sarake) palkkakehitys on ollut selkeästi paremmalla tasolla kuin työssään jatkajilla. Huomionarvoista on, että hyöty työtehtävien vaihtamisesta on kasvanut vuosien varrella. Toisaalta koulutustasojen väliset erot eivät olleet enää niin suuret vuosina 2015–2020 kuin mitä ne olivat vuosisadan alussa.
Eniten työpaikan vaihtamisesta ovat hyötyneet korkeakoulutetut henkilöt, erityisesti viimeisen seurantajakson eli vuosien 2015-2020 aikana. Mitä korkeampi koulutus henkilöllä on, sitä suurempi on taloudellinen hyöty työpaikan vaihtamisesta. Korkeakoulutettujen saama hyöty oli liki kymmenen prosenttiyksikköä, eli tuplasti korkeampi kuin jatkajilla. Ero työtehtävien vaihtajiin organisaation sisällä oli myös huomattava. Ammattikoulutuksen omaavilla hyöty oli selkeästi pienempi, toisinaan jopa negatiivinen. Laboren tilastot vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä työskentelevien kannattaa mieluummin vaihtaa työnantajaa kuin jäädä neuvottelemaan palkasta organisaatiossa, jolla ei ole käytössään johdonmukaista tai markkinaehtoista palkkapolitiikkaa.
Kirjoittaja: Mats Nyman, YTYn toiminnanjohtaja (kirjoitus on julkaistu YTYn jäsenlehdessä 2/2023)
Palkkaneuvonta YTYn jäsenille Työnteko kannattavammaksi verouudistuksella