23.02.2022 | Työsuhdeasiat
Palkat nousivat ja arvio omasta tilanteesta parani viime vuonna, kertoo YTYn tuore jäsenkysely. Kyselyyn vastasi noin 1 900 jäsentä. Vastaajista miehiä oli 55 ja naisia 44 prosenttia, ja muita / en halua sanoa 1 prosentti. Vastaajien keski-ikä oli 51,6 vuotta.
YTYn kyselyyn vastaajista 39 prosenttia oli johtotehtävissä, 50 prosenttia asiantuntija-ammateissa. Lisäksi kuusi prosenttia vastaajista määritteli itsensä toimihenkilöksi. Valtaosa vastaajista (84 prosenttia) oli kokopäivätyössä. Työttömänä tai kokonaan lomautettuna oli seitsemän prosenttia.
Vastaaja keskimäärin Ikä 51,6 vuotta Vakituisessa työsuhteessa 84 % Johtotehtävissä 39 % Asiantuntijatehtävissä 50 %
Ikä 51,6 vuotta Vakituisessa työsuhteessa 84 % Johtotehtävissä 39 % Asiantuntijatehtävissä 50 %
Tuoreen jäsenkyselyn mukaan YTYläisten keskipalkka nousi vuoden 2021 lokakuussa 108 euroa eli 2,2 prosenttia edellisvuodesta ja ylitti nyt ensimmäisen kerran 5 000 euron rajan. YTYläisten mediaanikuukausipalkka vakituisessa työsuhteessa oli 4 700 euroa (4 620 euroa vuonna 2020). Vastaajista 15 prosenttia kertoi saavansa vähintään 6 500 euroa kuukaudessa. Palkkatilastoissa on mukana vastaajien päätoimestaan lokakuussa 2021 saamat bruttokuukausiansiot ilman pääomatuloja, lomarahoja ja ylityökorvauksia.
Palkka Nousi 46 prosentilla Pysyi ennallaan 45 prosentilla Laski 5 prosentilla
Nousi 46 prosentilla Pysyi ennallaan 45 prosentilla Laski 5 prosentilla
Luontoisetuja saatiin keskimäärin 177 euron arvosta, mikä oli 24 euroa vähemmän kuin 2020 (201 euroa). Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti saavansa luontaisetuja alle 100 euroa kuukaudessa ja 13 prosenttia yli 500 euroa.
Kokopäivätöissä olleista vastaajista 46 prosenttia (43 prosenttia vuonna 2020) arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. Päätoimen kokonaiskuukausiansio on noussut keskimäärin 299 euroa (288 euroa vuonna 2020). Vastaajista 56 prosenttia kertoi kuukausiansion nousseen maksimissaan 199 euroa, 15 prosenttia kertoi yli 500 euroa.
Yleisin syy palkan muutokseen Yleiskorotus 55 % Meriittikorotus 32 % Yli yleiskorotuksen menevä paikallinen tai yrityskohtainen korotus 14 % Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla 11 % Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 9 %
Yleiskorotus 55 % Meriittikorotus 32 % Yli yleiskorotuksen menevä paikallinen tai yrityskohtainen korotus 14 % Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla 11 % Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 9 %
Selvästi tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 55 prosenttia niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen oli saanut 32 prosenttia vastaajista. 11 prosenttia palkankorotuksen saaneista kertoi korotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työnantajalla, ja 9 prosenttia oli saanut palkankorotuksen vaihdettuaan työpaikkaa. Yli yleiskorotuksen menevän paikallisen tai yrityskohtaisen korotuksen sai lisäksi 14 prosenttia vastaajista.
Vastaajista viisi prosenttia arvioi, että palkka oli laskenut (6 prosenttia vuonna 2020).
Vastaajat arvioivat sekä työpaikkansa tilanteen että oman tilanteensa lähitulevaisuudessa paremmaksi kuin vuotta aiemmin. Työpaikkansa tilannetta piti vakaana tai melko vakaana 75 prosenttia kokopäivätyössä olleista vastaajista, ja omaa tilannettaan 65 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 59 prosenttia (työpaikan tilanne) ja 69 prosenttia (oma tilanne).
Työttömänä tai lomautettuna oli yhteensä 7 prosenttia vastanneista, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 6 prosenttia. Vastaajista 16 prosenttia arvioi lomautusten ja irtisanomisten olevan mahdollisia omalla työpaikallaan.
Kahdeksan prosenttia uskoo, että lomautukset omalla työpaikalla ovat mahdollisia ja neljä prosenttia arvelee niiden olevan todennäköisiä. Kahdeksan prosenttia uskoo irtisanomisten mahdollisuuteen ja neljä prosenttia ajattelee, että irtisanomisia on todennäköisesti tulossa.
Suurinta palkkaa nautti ylin johto, jonka mediaanipalkka oli vuoden 2021 lokakuussa 6 280 euroa kuukaudessa (keskipalkka 6 710 euroa). Johdon mediaanipalkka oli 6 500 euroa kuukaudessa (keskipalkka 6 685 euroa) ja keskijohdon mediaanipalkka 4 932 euroa kuukaudessa (keskipakka 5 106 euroa).
Asiantuntija-ammateissa mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa (keskipalkka 4 840 euroa). Toimihenkilöiden mediaanipalkka oli 3 957 euroa kuukaudessa (keskipalkka 3 758 euroa).
Ylimmällä johdolla kokonaiskuukausiansio oli noussut keskimäärin 417 euroa, keskijohdolla 257 euroa, asiantuntijoilla 306 euroa ja toimihenkilöillä 227 euroa.
Useimmiten palkat nousivat (46 prosentilla vastaajista), ylimmällä johdolla 44 prosentilla, johdolla 51 prosenttia ja keskijohdolla 49 prosenttia. Asiantuntijatehtävissä työskentelevillä 47 prosentilla nousi kokonaiskuukausiansio edellisvuodesta ja toimihenkilöillä 36 prosentilla.
Noin viisi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta vastaajasta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Heistä tulospalkkiota sai kuluneiden 12 kuukauden aikana 75 prosenttia (74 prosenttia vuoden 2020 tutkimuksessa). Tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli 14 prosenttia vuosiansioista.
Hieman yli puolet palkkatutkimuksen vastaajista kertoi, että palkka nousi työehtosopimuksessa olevan yleiskorotuksen ansiosta. Kolmasosa sai palkankorotuksen henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella.
Yleisiä palkankorotuksen syitä olivat myös paikallinen tai yrityskohtainen korotus, uusi asema ja työtehtävä tai uuden työnantajan palvelukseen siirtyminen.
Työmatkaliikennettä avattiin vaiheittain kesällä 2021 koronan hiljentämien kuukausien jälkeen. Keskimäärin matkatyöpäiviä kertyi kotimaassa noin 18, mikä on sama kuin edellisvuonnakin, ja ulkomailla 26 (14 vuonna 2020).
Johtotehtävissä olevat matkustivat selvästi enemmän ulkomaille kuin kahtena edellisvuotena, matkapäiviä kertyi yhteensä 18 päivää vuodessa (12 vuonna 2020). Asiantuntijatehtävissä olevat matkustivat 26 päivää vuodessa (16 vuonna 2020).
Tämän vuoden jäsentutkimuksen teeman oli hyvinvointi. Kysymykset liittyivät työaikoihin, tavoitteisiin, omaan motivaatioon sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen.
Vastaajista 79 prosentilla ilmoitti, että heillä on työsopimuksessa sovittu työajaksi alle 40 tuntia viikossa. Vastaajista 50 prosenttia arvioi kuitenkin, että todellinen keskimääräinen työaika on 40–50 tuntia viikossa. Keskiarvo työaika oli 40 tuntia viikossa. 54 prosenttia kertoi saavansa ylityöt ilman erillisiä korvauksia rahana tai vapaana (1:1) tai korotettuna palkkana ja vapaana. Vastaajista 19 prosenttia ei saa laisinkaan korvausta tekemästään ylityöstä tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan.
Yli puolet vastaajista koki innostusta omasta työstään lähes päivittäin ja viikoittain ja yli 70 prosenttia arvioi, että työn sisältö motivoi ja tavoitteet ovat selkeät.
Vastaajista kolmannes koki, ettei saa riittävästi tukea omalta esihenkilöltä tai työyhteisöltä. Ylin johto ja toimihenkilön roolissa olevat kokivat tarvitsevansa kaikkein eniten esihenkilön tukea omassa työssään.
Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työn sirpaleisuus kuormittaa jatkuvasti ja liki 60 prosenttia koki työhön liittyvää stressiä.
Miten lisätä työhyvinvointia? Selkeyttämällä organisaation toiminnan tavoitteita ja päämääriä 31 % Selkeyttämällä työnjako 31 % Parantamalla vuorovaikutusta organisaatiossa 31 % Parantamalla palkitsemisen kokonaisuutta 30 % Parantamalla työmenetelmiä ja välineitä 30 %
Selkeyttämällä organisaation toiminnan tavoitteita ja päämääriä 31 % Selkeyttämällä työnjako 31 % Parantamalla vuorovaikutusta organisaatiossa 31 % Parantamalla palkitsemisen kokonaisuutta 30 % Parantamalla työmenetelmiä ja välineitä 30 %
YTYn vuosittainen jäsentutkimus toteutettiin marraskuussa 2021 ja kysymykset koskivat lokakuun palkkatietoja. Tuloksia hyödynnetään neuvottelujärjestö YTN:n toiminnassa, kun YTYn tulokset yhdistetään muiden YTN-liittojen keräämään dataan. YTYn omassa osiossa kysyttiin näkemyksiä edunvalvonnan kysymyksiin.
Teksti Heidi Salonen Julkaistu YTY-lehdessä 1/2022