Ovatko terveystarkastukset ja lääkärikäynnit työaikaa vai pitääkö ne ajoittaa vapaa-ajalle?

Työnantaja voi olla velvollinen järjestämään työntekijöille terveystarkastuksia. Mikäli tällöin on kyse työterveyshuoltolain, tartuntatautilain ja säteilylain mukaisista työntekijälle pakollisista terveystarkastuksista, niihin osallistumiseen käytetty aika on työajaksi luettavaa aikaa. Työntekijän on katsottava suorittavan työtehtäviään osallistuessaan tällaisiin lain perusteella pakollisiin terveystarkastuksiin.

Myös tartuntatautilain 15 §:ssä tarkoitettuihin yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarpeellisiin vapaaehtoisiin terveystarkastuksiin tai tutkimuksiin osallistumiseen käytetty aika sekä tartuntatautilain 45 §:ssä tarkoitetussa vapaaehtoisessa rokotuksessa käymiseen käytetty aika luetaan työaikaan, jos ne tapahtuvat säännöllisenä työaikana eikä niissä voi vaikeudetta käydä työajan ulkopuolella.

 

Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja on velvollinen kustannuksellaan järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon, mutta lakisääteisen työterveyshuollon minimitaso ei sisällä sairaanhoitoa. Mikäli työnantaja on laajentanut tarjoamaansa työterveyshuoltoa siten, että se sisältää myös lääkäripalveluja, ei muihin kuin edellä aiemmin mainittuihin terveystarkastuksiin käytettyä aikaa lueta työaikaan.

Terveydenhuoltoon käytetty aika ei muiltakaan osin ole lain mukaan työaikaa. Siten työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon mahdollisesti kuuluvien työhöntulo- ja määräaikaistarkastusten tai sairauden toteamiseksi tai hoitamiseksi tarpeellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin osallistuminen ei ole työaikaa. Työnantaja korvaa kuitenkin lääkärintarkastuksista ja niihin liittyvistä laboratoriotutkimuksista aiheutuvat kustannukset. Edellä todettu pätee myös esimerkiksi työnantajan tarjoamiin kausi-influenssarokotuksiin.

Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin määräyksiä siitä, että työntekijän käydessä tietyissä lääkärintarkastuksissa tai niihin liittyvissä tutkimuksissa työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Vaikka työnantaja työehtosopimuksen perusteella maksaa palkan kyseiseltä ajalta, sitä ei silti lueta työajaksi, ellei tästäkin ole erikseen työehtosopimusmääräystä. Vastaava menettely voi perustua myös vallitsevaan työnantajan omaan käytäntöön.

Terveydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden ajalta ansionmenetyskorvausta ei suoriteta yleensä myöskään työehtosopimusten perusteella. Työnantajalla ei ole myöskään velvollisuutta maksaa palkkaa esimerkiksi fysikaalisen hoidon ajalta, paitsi jos työntekijä on samanaikaisesti työkyvytön. Korvattavia eivät myöskään ole lääkärintarkastukset, joiden päätarkoituksena on todistuksen hankkiminen esimerkiksi ajokorttia varten.

Pääsääntöisesti työnantaja voi ohjeistaa, että työntekijän tulee varata lääkärin vastaanottoaika työajan ulkopuolelle tai vapaapäivälle. Tavallisesti työntekijä voi varata työajalle osuvan vastaanottoajan vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (noin viikon) kuluessa – tilanteen kiireellisyys luonnollisesti huomioiden - saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on ilmoitettava työajalla lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle tämän ohjeiden mukaisesti.

 

Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset

Työsopimuslain mukaan työnantajan on korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansionmenetys. Edellytyksenä on, että työntekijä ei ole saanut vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella.
Niin ikään äitiysneuvolassa suoritettavia tutkimuksia voidaan niiden luonne ja tarkoitus huomioon ottaen pitää sellaisina raskaana oleviin työntekijöihin kohdistuvina lääketieteellisinä tutkimuksina, joiden osalta ansionmenetys on korvattava.

 

Työnantajan määräämä lääkärintarkastus

Tilanteessa, jossa työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantaja voi osoittaa hänet menemään toisen lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kulut, kuten lääkärinpalkkion ja välttämättömät matkakustannukset. Jos työntekijä kieltäytyy menemästä työnantajan osoittaman lääkärin tarkastukseen, hänellä ei vallitsevan oikeuskäytännön mukaan ole oikeutta sairausajan palkkaan.

 

Äkillinen hoidon tarve

Äkillinen hammassairaus voi vaatia hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana, jolloin ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta. Korvauksen edellytyksenä on, että työntekijä ei saa aikaa varattua työajan ulkopuolelta ja työkyvyttömyys sekä hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla lääkärintodistuksella.

Työntekijälle voi myös tapahtua muu äkillinen sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Tällöinkin työnantaja voi joutua maksamaan ansionmenetyksen lääkärikäynnin ajalta, varsinkin jos lääkärintodistus tukee asian kiireellisyyttä esimerkiksi työkyvyttömyysdiagnoosilla.

Teksti Heikki Meskanen, varatuomari, päälakimies
Juttu on julkaistu YTY-lehdessä 1/2021